Meditaatiota voi käyttää hyvin monenlaisiin eri tarkoituksiin. Itselleni merkittävin syy meditointiin on tiedon etsintä ja oman henkisen kasvun kehittäminen. Omassa henkisessä kasvussani kyse ei kuitenkaan ole vain itsestäni, vaan sitäkin enemmänkin siitä, että kasvaisin yhä enemmän ja paremmin Yhden lakia noudattavaksi ihmiseksi, sillä oma toimintani ja energiani heijastuu myös kaikkeen ympärilläni olevaan.
Meditoidessani eli niin sanotuilla tietoisuumatkoilla, jossa voin liikkua unien omaisesti, ilman maallisen fyysisen ruumiin rajoitteita, itselleni on hyvin tärkeää saada vahvistusta sille, että näkemäni ja kokemani asiat ovat todellisia, eikä oman maallisen mielikuvitukseni tuotetta tai jostain muualta lukemani tai kuulemani seurausta. Ihmismieli on rakentunut niin voimakkaasti fyysisenä maallisena ihmisenä oppimiemme asioiden ja kokemustemme ympärille, että ainakin itse koen yhä edelleenkin vaativan jatkuva huolellisuutta siinä, että tarkkailen kokemaani, ettei se olisi syntynyt omista maallisista odotuksistani ja ajatusmalleistani.
Meditoidessa, jos matkalla hakee tietoa elämän ja kaiken olevan ymmärtämiseen, eikä vain esimerkiksi rentoutumista, olisikin siksi tärkeää, että kykenisi irrottautumaan mahdollisimman tehokkaasti maallisesta tilasta, aikakäsitteestä, minästään ja egostaan. Siitä, ettei anna omien maallisten ajatusten ja toiveiden vaikuttaa nähtyyn ja koettuun.
Meditaatio tapahtuu tietoisuuden tasolla, jossa aika ja paikka eivät rajoita kokemusta
Koska meditaatiomatkoilla koetut asiat tapahtuvat toisella tietoisuuden tasolla, voi olla hyvin vaikeaa löytää vahvistusta sille, olivatko ne todellisia, vai oman maallisen itsemme rakentamia. Oliko koetut asiat ylhäältä annettuja, mistä ne ovat tulleet vai olivatko ne muodostuneet maallisen mielemme kautta tukemaan sitä, miten arkisen ajattelumme kautta niiden toivoisimme olevan.
Rakastan energioita, niiden tutkimista ja niiden kautta asioiden havainnointia. Se on ollut suuri mielenkiinnon kohteeni jo reilusti yli kahdenkymmenen vuoden ajan ja jota olen myös tietoisesti harjoittanut. Kaikella olevalla, olennolla, tunteella asialla, paikalla ja tapahtumalla, olivat ne sitten konkreettisia ja näkyviä tai eivät, on omalainen energiansa. Jokainen ihminen, eläin, tapahtuma, tunnetila tai mikä tahansa on energiavivahteiltaan erilainen. Energioiden kautta havainnointi on siksi monikäyttöinen työkalu, oli sitten kyse tästä maallisesta arkisesta maailmastamme ja päivätajunnastamme tai tietoisuudentasoa vaihtamalla koetuista asioista. Tässä yhteydessä haluan kuitenkin mainita myös sen, erittäin tärkeän seikan, että toimittaessa toisilla tietoisuustasoilla ja energioiden kanssa, on äärimmäisen tärkeää muistaa eettiset tekijät, jotka niihin liittyvät.
Miten voi tietoisuustasoa vaihtamalla, oli kyse sitten meditaatiomatkasta tai vaikka energiahoidon tekemisestä, tietää että osaan nähdä asioita, eivätkä ne ole vain oman maallisen mieleni luomia kuvia, siksi että haluaa kokea jotain erityistä. Tai siksi, että ego kuiskii asioita ja haluaa luoda ihmiselleen vääränlaisen käsityksen osaamisestaan. Tällainen virheellinen mielikuva itsestään saattaa olla esteenä oppimisen kehitykselle tai hidastaa sitä, koska mieli ei välttämättä opikaan uutta sellaisesta, minkä jo ajattelee osaavansa.
Miten voi oppia varmistamaan että koettu asia on totta ?
On olemassa erilaisia tekniikoita, millä voi tarkkailla ja vahvistaa tietoa siitä, onko oikeasti kykenevä näkemään asioita ja vaihtaman tietoisuuden tasoa alueelle, jossa ei toimita viiden maallisen aistimme varassa. Moni on varman luonut omia keinojaan näiden asioiden todentamiseksi ja itsellenikin on muodostunut useita tapoja joita käytän referenssinä siitä, ovatko kokemani asiat todellisia.
Muutamia mainitakseni, otan esimerkkisi ensin energiahoidon. Kun kyse on toisesta ihmisestä, tätä asiaa voi harjoitta ja tutkia sillä, että ennestään tuntemattoman ihmisen kohdalla, pyytää ettei hän kerro etukäteen mitään itsestään, omista oireistaan, ajatuksistaan tai huolistaan. Etukäteen kerrotut asiat saattavat lähteä maallisen mielemme kautta rakentamaan tavanomaisia ajatuskulkuja, jotka useassakin tapauksissa olisivat jossain määrin arvattavia. Silloin emme voi enää olla varmoja mistä nähty asia tuli. Oliko se aidosti nähtyä, vain syntynyt jo tiedossa olleiden asioiden kautta. Vasta hoidon jälkeen tapahtuvassa keskustelussa, kun itse on tutkinut sitä, mitä asianomaisesta ihmisestä on hoidossa energioiden kautta noussut esille, ja kerrottuaan ne hoidettavalle, ennen kuin kuuntelee hänen kertomaansa, selviää olivatko nähdyt ja koetut asiat todellisia. Onko itsellä aidosti kyky nähdä tietoisuuden muille tasoille. Näin toimin esimerkiksi viime kerralla, kun hoidossani oli itselleni täysin tuntematon ihminen. (Teen reikihoitoja joskus, kun joku sattuu pyytämään, enkä työkseni). Kyseinen henkilö oli minulle entuudestaan täysin tuntematon ja ilmaantui erään tuttavani kautta. Oli itsellenikin antoisaa huomata jälleen, miten energioiden kautta voi saada tietoa ja asianomainen hoidettava vahvisti nähdyt asiat todeksi, kertomalla tarkemmin omakohtaisesti niistä, sen jälkeen kun olin itse ensin kertonut hänelle mitä hoidon aikana tuli esille. Tässä kohdin haluan tuoda esille myös sen, etikkaan liittyvän asian, että energiahoitajan ei tule koskaan alkaa tuomaan esille minkäänlaisia diagnooseja ihmistä mahdollisesti koskevista sairauksista.
Meditaatiomatkoilla nähdyt, koetut, kuullut ja tunnistetut asiat ovat monesti vaikeampia todentaa kuin esimerkiksi hoitaessa saatu informaatio. Jos näkee matkoillaan enteitä tulevasta, jotka sitten selkeästi myös toteutuvat, ne ovat hyvä vahvistus todellisesta tietoisuuden kyvystä tunnistaa asioita, joita maallinen mieli ei voi saada aikaan.
Itse olen lukenut suhteellisen vähän mitään alan kirjallisuutta, ja vasta viimeisen reilun vuoden aikana olen alkanut lukeman enemmän ja kuunteleman myös asian liittyviä podcasteja. Vaikka minua on kiinnostanut nämä asiat joi pitkään, syynä tähän on ollut se, että olen kokenut ongelmallisena sen, että oma mieli alkaisi rakentaman tietynlaisia mielikuvia ja tarinoita sen perustella, mitä luen jonkin toisen kertomana. Tai että jostain oppineesta tulisi itselleni eräänlainen guru, jonka oppeja alkaisin toistamaan. Enkä tarkoita tällä sitä, että muiden opetusten ja jo ymmärtäminen asioiden ja ikiaikaisen kirjoihin kirjoitettujen viisauksien lukeminen olisi huono asia, koska henkinen kasvu on myös yhteistyötä ja on tärkeää oppia toinen toisiltamme. Ei olisi mitään järkeä siinä, että jokainen alkaisi etsimään ja löytäisi jo keksityn pyörän uudelleen. Itselleni kuitenkin on ollut hyvin tärkeää se, että olen itse löytänyt asioita, ilman että olen ensin lukenut tai kuunnellut niitä muiden kertomina. Ne ovat vahvistaneet minulle sitä, että tietoisuustason vaihtaminen on todellinen asia, millä voi löytää vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Harjoitin meditointia ja henkisen tien tutkintaa itsekseni pitkään ennekuin aloin tutustumaan muihin alan ihmisiin, hakeuduin samoista asioista kiinnostuneiden kanssa samoihin ryhmiin tutustuakseni heidän ajatusmaalimaansa tai juurikaan alan kirjallisuuteen. Sen seurauksena on ollut todella innoittavaa huomata, miten olen jälkikäteen löytänyt kirjallisuudesta ja jo esille tuoduista asioista ja opeista aivan samoja asioita, kuin mitä olen itse yksin omilla meditaatio/tietoisuusmatoillani kohdannut ja oppinut. Eräs esimerkki tällaisesta on kun lopulta luin pari kolme vuotta sitten Carlos Castanedan kaksi kirjaa ja useita kertoja niitä lukeissani jäin suu auki tuijottaman kirjan tekstiä ja lukemaan samaa kohtaa yhä uudelleen, sillä niissä oli kuvattuani samoja asioita jotka itse olin kohdannut omilla tietoisuustason tutkimusmatkoillani. Samanlaisia asioita olen saanut kokea myös tutustuessani muinaisten Egyptin mysteerikoulujen oppeihin. Niissä on tullut vastaan useita sellaisia asioita, joista olin tullut tietoiseksi omien aikaisempien itse yksin tekemieni tutkimusmatkojen kohdalla.
Kuka oli Carlos Castaneda ?
Castaneda toi kirjoissaan esille sen saman asian, että kaikki on energiaa ja virtaavan energian voi nähdä ja sen kautta havainnoida asioita, mutta se vaatii Castanedan mainitseman "sisäisen dialogin" katkaisemisen. Fyysisen maallisen ihmisen ajattelu tulee jättää energioiden tutkimisen ja niiden kautta havainnoinnin ulkopuolelle.
Vaikka olenkin oivaltanut nuo perusasiat itse löytämällä ja harjoittanut ja käyttänyt niitä melko pitkään, minulla on vielä valtava määrä opittavaa ja harjoittelen yhä, sillä oppiminen on jatkuvaa kehitystä ja uusien asioiden löytämistä. Eräs asia minkä olenkin kokenut tärkeäksi henkisen kasvun tiellä, on ollut se, että mitä enemmän olen oppinut, sitä paremmin olen oivatanut sen, kuinka vähän tiedänkään.
"Carlos Castaneda 1925-1998 oli yhdysvaltalainen kirjailija ja antropologi. Hän julkaisi vuodesta 1968 alkaen useita kirjoja, joissa hän kuvaili mystisiä kokemuksiaan yaqui-intiaani don Juan Matusin ja tämän šamaanismiseurueen oppilaana. Don Juan kuului šamaanien linjaan, jonka alkuperä ulottui aina Meksikossa muinaisina aikoina (yli 7 000 vuotta sitten) eläneisiin šamaaneihin saakka. Hänen tavoitteenaan oli opettaa Castanedalle "soturin tien" käsitteitä ja soturin elämäntapaa ja ohjata hänet šamaanien maailmaan, joka sisältää toisenlaisen havaitsemisjärjestelmän olemassaolon. Tämän havaitsemisjärjestelmän tärkein elementti on idea intentiosta. Šamaanien mukaan intentio on kaiken takana oleva abstrakti voima, ja se on läheisesti kiinnittynyt ihmiseen.
Meksikon muinaisten šamaanien vakaumus oli, että maailma on ensisijaisesti energiaa, ja vasta toissijaisesti se on esineiden maailma. Niinpä don Juan opetti Castanedalle "näkemisen" taitoa, maailmankaikkeudessa virtaavan energian suoraa näkemistä. Voidakseen "nähdä" ihmisen tulee noudattaa soturin elämäntapaa, jonka avulla saadaan säästettyä riittävästi henkilökohtaista voimaa, henkilökohtaista energiaa, jota "näkemiseen" tarvitaan. Soturin elämäntapaan kuuluu muun muassa menneisyyden kertaaminen (rekapitulaatio), sisäisen dialogin katkaiseminen ja itsetärkeyden kitkeminen."
Esimerkki tekniikasta, jolla voi varmistaa onko matka oman mielikuvituksen tuotetta
Vaikka olen jo pitkään harjoittanut meditaatiota ja sen avulla tapahtuvia tietoisuusmatkoja, niin edelleenkin silloin tällöin huomaan, että meditoidessa sorrun maalliseen ajattelutapaan. Mietin esimerkiksi maallista logiikka käyttäen, mitä tapahtuisi seuraavaksi tai ettei joku näkemäni tai koemani asia vois olla mahdollista. Silloin aina palautuna nopeasti mieleeni, ettei tietoisuustason maailma ole meidän fyysinen rajallinen maailmamme, eikä siellä päde samat lait, jossa pelkästään jo aika ja matka rajoittaa meitä ja toimintaamme ja hylkään tällaisen meditaatiokokemuksen, enkä esimerkiksi talleta sitä meditaatiopäiväkirjoihini uskottavana matkana.
Samoin toimin silloin, hylkää kokemuksen, jos minulla on epäilys siitä, onko näkemäni tai kokemani asia korkeammalta tasolta annettua, vai vain oman mielikuvitukseni tai odotusteni tuotetta. Tämän varmistaakseni, saatan kokeilla jatkuuko meditaation tapahtumat oman maallisen tahtoni mukaisesti. Me jokainenhan tiedämme, että voimme luoda mielikuvia, jota näemme mielessämme. Tarvitsee vain sulkea silmät ja kuvitella mielessään vaikka iso pallon, jonka päällä seisoo norsu ja voimme nähdä sen suljettujen silmiemme takana. Se on maallisen mielemme luoma mielikuva. Todellisten tietoisuusmatkojen ei tule rakentua kyseisellä tavalla. Ei edes silloin, kun olemme jo matkallemme kohdanneet joitain asioita ja seuraavalla matkallamme haluamme palata kyseisiin tapahtumiin, jotta saisimme niistä lisää tietoa. Meditaatiomatkan jälkeen on luonnollista, että mietimme kokemiamme asioita ja niiden merkitystä maallisen ajattelumme kautta. Tässä kohdin tuleekin olla tarkkana, siitä ettei sen kautta luo mahdollisia ajatuksia ja toiveita, miten kyseisen tapahtumat etenisi ja siten seuraavalla keralla anna niiden vaikutta uusiin kokemuksiimme.
Meditoidessani, jos minulle herää epäilys siitä, onko kokemus annettu vai omaa mielikuvitusta, teen seuraavalla tavalla. Jos olen meditoidessani nähnyt esimerkiksi juoksevan hevosen ja epäilen sitä vain omaksi mielikuvituksekseni, keksityn ajattelemaan tietoisesti samalla tavalla kuin luodessani mielikuvaa pallon päällä seisovasta norsusta. Ajattelen hevosen pysähtyvän, nousevan takajaloilleen ja alkaa niiden varassa liikkua ympäri. Jos hevonen pysähtyy ja tekee niinkuin ajatustani keskittämällä tahdon sen tekevän tai ei palaa aikaisempaan juoksuunsa välittömästi pysähdyttyään, vaan jatkaa ajatusteni mukaisesti, hylkään kyseisen näkemäni asian oman mielikuvitukseni ja toiveeni tuotteena.
Joskus meditoidessa tapahtuu niin että asiat etenee aivan eri tavoin tai täysin päinvastoin kuin mitä toivoisin. Tämä on itselleni myös osoitus siitä, ettei koettu asia ole omien maallisten toiveideni tulos. Olen joskus kokenut sellaisiakin tilanteita ja tapahtumia meditoidessani, että ne ovat turhauttaneet, harmittaneet ja jopa suututtaneet minua, koska olisin toivonut asioiden olevan toisin.
Nämä ovat esimerkkejä asioista, jotka ovat vuosien aikana rakentuneet minulle vahvistamaan energioiden kautta ja meditaatio/tietoisuusmatkoilla koettujen ja nähtyjen asioiden todenperäisyyttä.
