Jos kysyt muslimitytöltä tai naiselta, joka vaatettaa itsensä peittävästi, onko se hänelle vapaaehtoista vai pakotettua, saat lähes poikkeuksetta vastaukseksi, että kyse on omasta vapaasta valinnasta. Elin mukana islamilaisen maahanmuuttaja yhteisön sisällä (täällä Suomessa) lähes 20 vuotta, ensin vapaaehtoistyön ja sitten esimerkiksi oman 16 vuotisen avioliittoni kautta. Sinä aikana näin yhden sukupolven kasvun vauvasta ja päiväkoti-ikäisestä aikuiseksi, lukuisten eri maista lähtöisin olleiden muslimilasten kohdalla. Enkä tarkoita että kertomani yleinen tilanne koskee täydellisesti 100 % jokaista yksilöä, vaan sitä, mikä on tullut selkeästi esille vallitsevina toimintatapoina.
Islaminuskoisten ja länsimaalaisten ihmisten arjen eroista
Kun katsomme islaminuskoisia Suomessa, erityisesti naiset eroavat katukuvassa länsimaisista, juuri vaatetuksensa perusteella ja ehkä myös isomman lapsiluvun, jos kyseessä on jo perheellinen nainen, mutta itse heidän toiminnassaan ei katukuvassa ole juuri mitään meistä muistakaan poikkeavaa. Totuus asioista julkisen kuvan toisella puolen on kuitenkin toinen ja se on sitä hyvin monesti sitä myös maltillisilla muslimeilla. Tietenkään mikään asia ei koske jokaista yksilöä, mutta puhunkin tässä kirjoituksessani siitä, mikä on yleistä.
Muslimimiehet kyllä saattavat kulkea suomalaisten tyttöjen kanssa, käydä diskoissa tai jopa juoda alkoholia, ilman että yhteisö puuttuu siihen raskaasti, mutta muslimitytöt ja naiset elävät Suomessa yhteisönsä sisällä hyvinkin alistetussa asemassa miehiin ja poikiin verrattuna. Vaikka kuinka monesti puhutaan maltillisista muslimeista, esittäen sillä maltillisten muslimien verrannollisuutta kantaväestöön, on maltillisella muslimilla ja kristityllä tai ateistilla hyvinkin usein eroa kuin yöllä ja päivällä.
Maltillisenkin muslimin elämä rakentuu usein islamin lakien ja sääntöjen noudattamisesta ja erilaisista rituaaleista, heräämisestä nukkumaan menoon asti. Se koskee ajankäyttöä rukoiluineen, ruokaa, ystävien kanssa tapaamisia ja harrastamista. Tästä syystä uskonnon noudattaminen siirtyy voimakkaana myös seuraavalle sukupolvelle. Länsimainen vapaus on uhka islamille. Mikäli ihminen länsimaistuu, monesti myös islamin noudattaminen heikkenee ja vaarana on silloin islamista pois kääntyminen, jonka seurauksena ihminen tulisi islamin mukaan tuomita kuolemaan. Täällä länsimaissa tuskin kovinkaan moni pääsee hengestään islamista tai sen säännöistä luopuessaan, vaikka kunniamurhiakin tapahtuu, mutta oman elinyhteisön painostus ja tuomitseminen on raskasta ja viimeistään tuomiopäivänä on seurauksena helvettiin joutuminen, joka toimii voimakkaan pelotteena kun se on ihmisen mieleen iskostettu. Islamissa elämän tarkoitus on olla koeaika sille, missä ihminen viettää ikuisuutensa tuomiopäivän jälkeen ja muslimin tulee pyrkiä harjoittamaan islamia, sisäistä ja ulkoista jihadia, mahdollisimman hyvin elämässään paratiisiin pääsemiseksi. Tämä on jokaisen muslimin tavoite ja tähän ajatukseen kasvatetaan lapsesta asti.
Miksi muslimit kokevat länsimaisuuden uhkana lapsilleen
Länsimainen miehen ja naisen välinen tasa-arvo, naisen vapaus tehdä omia valintojaan sekä demokratia, joka ei ole islamin mukaista, nähdään uhkana ja siksi muslimivanhemmat ja yhteisö pyrkii kasvattamaan lapsiaan tiukasti islamiin. Tämän kasvatustavan seurauksena myöskään toinen sukupolvi ei integroidu juurikaan ensimmäistä paremmin. Islamilaisen yhteisön sisällä joissain perheissä, lapsia kasvatetaan myös negatiiviseen suhtautumiseen länsimaisia ihmisiä, tapoja ja arvoja kohtaan. Tällä länsimaisiin ajatuksiin ja tapoihin kielteiseen suhtautumiseen kasvatuksella muslimivanhemmat pyrkivät suojelemaan lastaan islamista pois kääntymiseltä. Perusteena oman maineensa ja kunniansa säilyminen oman yhteisönsä silmissä, sekä säästääkseen lapsensa tuomiopäivänä helvettiin joutumiselta.
Kuulin lukuisia kertoa muslimivanhempien huolta siitä ja nimenomaan tyttölasten kohdalla, miten Suomessa on niin vaikeaa kasvattaa lasta. Kävin heidän kanssaan useitakin keskusteluja, miten mielestäni poikalapsen kasvattaminen muslimiyhteisössä on tyttöä vaikeampaa. Jokainen vanhempihan toivoisi lapselleen tulevaisuudessa myös hyvän parisuhteen ja onnellisen perhe-elämän. Mikäli poika ei kasvaessaan opi kunnioittamaan ja arvostamaan tyttöjä ja naisia tasa-arvoisena miehen kanssa ja kohtele sen mukaisesti tyttöystäväänsä ja vaimoaan, se kostautuu myös omalle pojalleen. Jos ei hänen vaimonsa ole onnellinen perhe-elämässään, ei myöskään oma poika voi olla onnellinen parisuhteessaan. Heidän näkemys asiasta on hyvin toisenlainen. Avioliitto on vain yksi elämään kuuluvista tehtävistä. Mennä naimisiin, hankkia lapsia, kasvattaa heistä islamia hyvin noudattavia muslimeja, Allahille alamaisia. Rakkaus aviopuolisoiden välille kuulemma tulee sitten ajallaan avioliitossa, kunhan hoitaa tehtävänsä niinkuin islamissa on sanottu ja tarkoitettu.

Naissukupuolen tulee peittää itsensä
Musliminaisen tulee peittää itsensä niin että hänestä näkyy vain kasvot, kädet ranteista alaspäin ja jalat nilkoista alaspäin. Jotkut vaativat pukeutumista, jossa edes kasvot eivät saa näkyä. Tämä tulee tehdä kaikkien niiden muslimimiesten läsnäolleessa, joiden kanssa nainen voi islamin lain mukaan avioitua, sekä myös ei-muslimi miesten läsnäolleessa, vaikka musliminainen voikin avioitua ainoastaan muslimimiehen kanssa. Näin syntyvät lapset ovat aina muslimeja, koska lapsen uskonto määräytyy islamissa isän uskonnon mukaan. Islamilaisen yhteisön sisällä, vaatetuksella on suuri merkitys ja ei vain miehet, vaan myös naiset, arvostelevat toisten naisten hyvyyttä ja huonoutta hyvin pitkälle juuri islamin mukaisen peittävän vaatetuksen perusteella.
Muslimityttöjen pukeminen peittävään vaatetukseen ja huiviin, jopa jo päiväkoti-ikäisenä perustuu totuttamiseen pienestä asti naisen asemaan ja tehtävään ja siihen että tytön kasvaessa saattaisi esiintyä voimakkaampaa omaa tahtoa ja peittävää vaatetusta vastaan protestointia. Pieni tai suuri naissukupuolta oleva, naissukupuolen ihon ja kauneuden katsotaan olevan houkuttelevaa ja lapsia aletaan jo pienestä totuttamaan ajatukseen miehen ja naisen asemasta.
Naisen tehtävät
Naisen tehtäviin kuuluu perheen perustaminen, lasten synnyttäminen ja kasvattaminen, kodin hoitaminen, miehensä palveleminen ja miehelleen kunnian tuottaminen muu yhteisön edessä, sekä Jumalansa, Allahin palveleminen mahdollisimman hyvällä tavalla. Naisen tulee olla siveä, nainen ei saa käyttäytyä eikä liikkua huomiota herättävästi, koska se on miehen houkuttelua, kauneuden näyttäminen on tarkoitettu vain aviomiehelleen. Miehensä miellyttäminen ja palveleminen kun on avain onnelliselle avioliitolle. Onnettomasta avioliitosta tästä syystä johtuen syytetäänkin usein juuri naista.
Koraanin mukaan, jonka sanotaan olevan Jumalan sanaa, naisen tulee peittää kauneutensa ja Jumala on profeetta Muhammedin kautta antanut ihmisille lakeja, sääntöjä ja määräyksiä tiedoksi. Koraanin sanoman ja Profeetta Muhammedin elämäntavan eli sunnan kyseenalaistaminen omassa mielessäänkään on syntiä. Jumala näkee myös kaiken mieleen kätketyn ja synneistä seuraa ankaria rangaistuksia, monesti jo tässä elämässä ja viimeistään tuomiopäivänä. Koraanissa kuvaillaankin lukemattomissa kohdissa näitä mitä hirveimpiä helvetin rangaistuksia kiehuvan veden juomisesta, ihoa toistuvasti polttavan tulen kärsimykseen. Lapset kuulevat näitä asioita pienestä asti niin kodissaan, kyläillessään muiden muslimiperheiden luona, sekä moskeijakäynneillä, jossa imaami lukee Koraania ja puhuu erilaisista asioista miten muslimien tulee elää. Jotkut lapset käyvät myös Koraanikoulua.
Ero tyttöjen ja poikien kasvatuksessa ja asemassa
Poikien elämän kontrollointi ei ole niin voimakasta kuin tyttöjen. Yksi merkittävä syy tähän on se että, nuoren tulee pysyä neitsyenä hääyöhön asti ja miehen neitsyyden menetys ei hääyönä paljastu niinkuin naisen. Monesti lapset naitetaankin jo nuorena, jotta normaalin seksuaalisen kiinnostuksen herättyä seksiä harrastettaisiin avioliitossa, eikä sen ulkopuolella. Nainen ei saa näyttää kauneuttaan muille kuin omalle miehelleen ja tulee peittää itsensä, koska kauneuden ja paljaan ihon näkyminen herättää miehen seksuaalista kiinnostusta. Sama ajatus on myös siinä, että vastakkaisen sukupuolen hoitaja tai lääkäri ei hoida toista sukupuolta olevaa, koska vastakkaiseen sukupuoleen ei saa koskea tai tapa, ettei vastakkaista sukupuolta edes kätellä. Toisen koskettaminen kun saattaisi aiheuttaa myös seksuaalisia ajatuksia.
Kyläilyissä naiset ja tytöt usein ohjataan jo ovelta eri huoneeseen miessukupuolen kanssa. Miehet istuvat suurimmassa ja paremmassa tilassa eli pääsääntöisesti olohuoneessa, naiset makuuhuoneessa lattialla ja vain pienet lapset voivat liikkua vapaasti sekä miesten että naisten joukossa. Moskeijoissa miehet ja naiset ovat useimmiten eri tiloissa. Arjen monet toiminnat perustuvat miehen naisen yläpuolella olemiseen, jopa niin, että olen monia kertoja nähnyt, miten kyläillessä ruokaa tarjolle laitettaessa sitä jaetaan tarkoituksellisesti tavalla, että esimerkiksi lihoista parhaimmat ja kauneimmat palat annetaan miehille. Näin vaimo tuottaa miehelleen kunniaa muiden miesten silmissä.
Tyttölapset opetetaan ajattelemaan että naisen tulee peittää itsensä miesten katseilta. Jos hän ei tee niin, hän toimii Jumalan tahdon vastaisesti ja tuottaa häpeää vanhemmilleen, perheelleen ja suvulleen, joiden katsotaan kasvattaneen tyttärensä huonosti. Naissukupuolen tulee peittää itsensä myös hillitäkseen miehen seksuaalisia haluja. Islamin mukaan esimerkiksi raiskauksen uhriksi joutuessaan, nainen tai tyttö katsotaan monesti syylliseksi raiskaukseen. Häntä syytetään houkuttelusta, jota mies ei ole kyennyt hillitsemään. Raiskaukselle pitääkin islamin mukaan olla joko neljä mies tai kahdeksan naistodistajaa, joten naisella ei juurikaan ole oikeuksia edes raiskatuksi joutuessaan ja raiskauksen todistaminen on naiselle lähes mahdotonta. Harvoin raiskaustilanteessa edes on paikalla riittävän suurta todistajamäärää. Naistodistajia tulee olla kaksinkertainen määrä, koska tässäkin asiassa naisen arvo on vähäisempi ja naisen todistusarvo vain puolet miehen todistusarvosta, naisen erilaisen ("huonomman, ailahtelevaisemman") mielenlaadun vuoksi.
Tämä asia olisikin huomioitava yhteiskunnassamme, arvioitaessa raiskauksesta tuomittujen, tuomionsa kärsineiden pakkopalautusta kotimaahansa. Sana sanaa vastaan, jos vaadittavia todistajia ei ole, miehen sana painaa enemmän, eikä suomalaisen tytön tai naisen sana raiskauksesta ole välttämättä lainkaan pätevä. Viestittelyt, tapaamiset, somekirjoittelut, johon tyttö tai naiset lähtevät näiden miesten kanssa, ovat helposti miehen houkutteluksi laskettavia tekoja, joiden vuoksi tyttö tai nainen onkin se syyllinen tapahtumaan. Raiskauksesta Suomessa tuomittu ei näin ollen olekaan kotimaassa syyllinen tai uhattuna tekonsa vuoksi, eikä sen vuoksi vaarassa synnyinmaassaan, vaan väärin ja valheellisin perustein tuomittu.
Musliminuori ei voi itsenäistyä niinkuin länsimainen nuori
Muslimiperheissä lapsia ja nuoria ei kasvateta itsenäistymään samoin kuin länsimaisissa perheissä. Varsinkaan muslimityöt eivät juurikaan muuta pois kotoaan ennen avioitumistaan. Tämä mahdollistaa sen, että avioliittoon asti, sekä vanhemmat ja mahdolliset veljet, muun yhteisön lisäksi, valvovat tytön toimintaa siihen asti kunnes hän siirtyy aviomiehensä alaisuuteen. Avioitumisen ja perheen perustamisen jälkeenkään nuoret ei tee vain itse päätöksiä miten elävät. Vanhemmat, suku ja muu yhteisö valvoivat tarkasti nuoren parin toimintaa. Jos lapsia ei kuulu, alkaa kysely lasten perään ja jopa syyllisen etsiminen, kumpi avioituneista on kykenemätön lasten hankintaan. Omaa vapautta valita aikaa lasten hankkimiselle ja haluaako lapsia lainkaan, ei nuorille juuri anneta. Vanhemmilleen ja suvulleen ei tule tuottaa häpeää. Islamia noudattamaton aviopari saisi yhteisössään halveksuntaa ja tämä kohdistuisi silloin myös heidän vanhempiinsa ja sukuunsa.
Pelot kasvavat syvälle mieleen
Kun näitä asioita opetetaan pienestä lapsesta asti ja islam on kaikessa arjessa mukana päivästä päivään lapsen elämässä, ei ole ihmeteltävää, että kasvaessaan lapsi sitoutuu tiukasti islamiin. Myös se islamin “totuus”, että vaikka elämä ei aina ole helppoa, niin tämä elämä on kuitenkin vain pieni lyhyt matka, sen ikuisuuden rinnalla, mikä tuomiopäivän jälkeen on tuleva, iskostuu mieleen lapsuudesta lähtien. Meillekin tuttu lause , pätee myös islamissa: “Kärsi kärsi, niin kirkkaamman kruunun saat” ja ikuisuudessa saat elää seitsenportaisessa paratiisissa mahdollisimman lähellä Jumalaasi.
Pelot ja rangaistusten hirveys juurtuvat syvälle mieleen. Kun näiden seurauksena muslimi tyttö tai nainen sanoo peittävän vaatetuksensa olevan oma valinta, onko se sitä todella, vai manipuloinnin ja mieleen luotujen pelkojen tulos ? Jokainen toki ymmärtää sen, miten omassa kulttuurissamme lapsuudesta asti koetut ja syvälle mieleen kasvaneet pelot ja mallit vaikuttavat vielä aikuisuudessa ja saavat tekemään valintoja jotka ovat niiden seurausta, vaikka meillä onkin aivan erilainen vapaus omiin elämänvalintoihin, mitä on musliminuorilla.
Tasa-arvon ajatus ja musliminaisen aseman puolustelu ovat vakavassa ristiriidassa keskenään
Suomessa on miehen ja naisen välillä jo pitkälle rakentunut tasa-arvo. Luomalla tilaa ja järjestämällä erilaisia palveluja, joissa otamme huomioon musliminaisen alistetun aseman miehen seksuaalisuuden kohteena, on kaksiteräinen miekka. Sillä emme vain edistäkään tasa-arvoa, vaan todellisuudessa hyväksymme ja ylläpidämme epätasa-arvoisuutta. Muutos syntyy vain tarpeesta. Mikäli tarvetta sille ei luoda ja muslimitytöille ja naisille järjestetään erilaisia mahdollisuuksia samaan, 1400-vuotta kestäneeseen miehen alapuolella elämiseen, ei heillä ole mitään mihin perustaisivat vaatimuksensa muutokseen, eikä heille synny edes riittävää tarvetta alkaa kyseenalaistamaan heikompaa asemaansa. Lisääntyvien musliminaisille kohdistettujen palveluiden myötä, islamilaisen yhteisön sisällä on yhä helpompaa tyrmätä naisten tarve vapaudelle, koska palveluja löytyy alistetussa asemassakin ollessa. Ei ihmisen tarpeet eroa toisistaan siksi, minkä väriseksi tai minkä uskontoiseen perheeseen hän syntyy. Lähes jokainen tyttö ja nainen haluaa olla kaunis ja hyväksytty, aivan yhtälailla kuin länsimaisetkin tytöt ja naiset. Ei kaunis houkutellakseen miehiä, vaan kaunis itsensä ja oman hyvänolon tunteen vuoksi muidenkin keskuudessa.
Meidän tulisi myös ymmärtää se suuri ristiriita ja kaksinaismoraali, että kun puhumme paljon naisten oikeuksista, jakamattomasta ihmisarvosta, tasa-arvosta ja myös oikeudesta omaan päätösvaltaan seksuaalisuudessaan, niin samaan aikaan vaadimme kunnioittaman uskontoa, joka ei näitä arvoja noudata, vaan toimii niiden vastaisesti.
Mitä meidän sitten pitäisi tehdä ? Seistä aidosti musliminaisten ja tyttöjen rinnalla, auttaa ymmärtämään heidän ihmisarvoisia oikeuksiaan, rohkaista, tukea, ja kannustaa irtautumaan alisteisista kahleistaan. Vapautumaan näkemään itsensä yhtä arvokkaina ja oikeutettuina ihmisinä, kuin kuka tahansa muukin ihminen maailmassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti