Onko keskiajan sääty-yhteiskunta vain muisto menneisyydessä ?

Luokkaerot eivät ole kadonneet sääty-yhteiskunnan katoamisen myötä

Keskiajalta 1900-luvulle asti ihmisten elämää hallitsi sääty-yhteiskunta. Vaikka maailma on nykyään hyvin erilainen, eikä kyseisiä säätyjä ole enää olemassa samassa merkityksessä, monet yhtäläisyydet ihmisten eriarvoisesta asemasta ovat edelleen olemassa. Yhteiskunnan luokkajärjestelmä ei ole käytännössä kadonnut mihinkään, ja luokkaerot ovat enemmänkin kasvamassa kuin katoamassa. Vallassa olevat pitävät huolen oman ja lähipiirinsä asemasta ja eduista, ja tavallinen kansa on ja pysyy heidän alapuolellaan ja pelinappuloinaan.

Monet asiat ovat toki muuttuneet paremmaksi keskiaikaista vuosista. Tutkimus ja kehitys ovat edenneet suurin harppauksin, ja meistä jokainen hyötyy näistä saavutuksista. Sairauksiin on saatavilla enemmän erilaisia hoitoja, meillä on sosiaaliturva, eikä kenenkään tarvitse olla kadulla kerjäämässä, kun vain hoitaa omat velvollisuutensa yhteiskunnassa määriteltyjen normien mukaisesti. Teollistumisen ja materialismin kasvun myötä ihmisten ajatukset siitä, mikä on elämässä tärkeää ja arvokasta ja mikä tuo onnellisuutta, ovat kuitenkin muuttuneet paljon noista menneistä ajoista.

Keskiajalla yläsääty, vain noin 2 % kansasta, omisti ja hallitsi

Keskiaikaisessa sääty-yhteiskunnassa ylempi ja alempi sääty elivät hyvinkin eriarvoisessa asemassa. Paremmasta asemasta nautti vain hyvin pieni osa väestöä, yläsääty eli aatelisto ja papisto, joiden osuus väestöstä oli vain noin 2 %. Alempaan säätyyn kuuluivat kaupankäynnistä vastanneet porvaristo ja talonpojat.

Aatelistoon kuuluvilla oli usein verovapauksia ja maaomaisuutta. He toimivat tilanhaltijoina ja virkamiehinä. Papistolla oli vastuu kirkon toiminnasta, kirjallisuudesta, opetuksesta ja osaksi myös hallinnosta, ja myös he saivat verohelpotuksia.

Mitä korkeammalla oli sääty-yhteiskunnassa, sitä enemmän ihmisellä oli etuoikeuksia. Lakeja rikkoessaan aateliset ja papit eivät edes joutuneet tuomittavaksi tavallisessa rahvaalle tarkoitetuissa oikeusistuimissa.

Porvaristolle, joka oli vastuussa kaupasta ja käsityötuotannosta, kuului myös kaupunkien hallinto. Uskonto sekä varallisuuden ja oman aseman kasvattaminen olivat porvaristoa ohjaavia tekijöitä. Porvaristo ei tehnyt ruumiillista työtä, vaan se kuului työväestön ja talonpoikien osaksi.

Alemman säädyn talonpoikiin ja tilattomiin kuului valtaosa väestöstä. Talonpojat olivat suurin väestöryhmä, ja heidän arkensa pyöri pääosin ruoantuotannon ympärillä. He tekivät ruumiillisen työn, viljelivät maata ja maksoivat veroja kruunulle ja kirkolle. Talonpoikien tekemän työ oli koko yhteiskunnan elinehto. Heidän ansiostaan, yläsäätyä myöten, ihmisillä oli ruokaa ja vaatteita päälle pantavaksi.

Tilattomien eli renkien, piikojen, vuokraviljelijöiden ja kerjäläisten määrä oli yli puolet alasäädystä, eikä heillä ollut minkäänlaisia etuoikeuksia, niin kuin säätyihin kuuluneilla oli. He eivät omistaneet omaa maata, eikä heillä ollut vakinaista asemaa. He elivät vuokralla, palkkatyöllä tai köyhyydessä.

Nykyään kansan yläluokka, vain noin 1 % kansasta, omistaa ja hallitsee

Myös nykyään on sääty-yhteiskunnan aatelisia vastaava väestönosa, yläluokka, johon kuuluu vain noin 1 % väestöstä. Tähän kuuluvat suurten yritysten omistajat, johtajat ja korkeat virkamiehet. Heillä on suurta vaikutusvaltaa päätöksenteossa, vaikka nimellisen demokratian vuoksi vallan esitetäänkin olevan kansalla. Tälle pienelle väestönosalle on pedattuna huippupalkkaisia tehtäviä, silloinkin kun he tekevät vakavia virheitä tai toimivat sääntöjen tai jopa lain vastaisesti, eivätkä siitä syystä voi jatkaa kyseisessä tehtävässään. Monesti he pääsevätkin kuin koira veräjästä, vaikka ovat tehneet päätöksiä, joiden aiheuttamat kulut ja kärsimykset kantaa yläluokan alapuolella oleva osa kansaa.

Keskiajan papistolla oli suuri valta, ja uskonnon merkitys näkyy voimakkaana myös nyky-yhteiskunnassa

Nykypäivän papistolla ei ole enää keskiaikaisen papiston tehtäviä, ja ihmisten maallistumisen myötä kirkon valta ei ole enää yhtä suuri kuin keskiajalla, jolloin papisto vastasi hengellisen vallan lisäksi koulutuksesta. Tänä päivänä koulutuksesta ja siihen liittyvästä sivistyksestä vastaa ylempi keskiluokka eli noin neljännes palkansaajista, joka koostuu pidemmälle koulutetuista ammattilaisista, jotka toimivat johto-, asiantuntija- tai esimiestehtävissä, kuten yliopistojen tutkijat, opettajat sekä muut korkeakoulutetut asiantuntijat ja esimiehet. Päätökset opetettavista asioista tulevat pääasiassa kuitenkin valtaa pitävältä yläluokalta.

Monesti ajatellaan, että uskonnon vaikutus ei olisi enää Suomessa kovin merkityksellinen, ja lehtien otsikot saattavatkin kertoa suurista kirkosta eronneiden määrästä. Tämä antaa kuitenkin virheellisen käsityksen asiasta. Uskonnon merkitys ei ole kadonnut, vaikka kristinusko ei olekaan enää niin vahvassa asemassa kuin aikaisemmin. Suomalainen kulttuuri perustuu pitkälti kristilliseen perintöön, joka näkyy arvoissa, juhlapyhissä ja tavoissa vielä tänäkin päivänä. Tätä arvokasta ja tasa-arvoon rakentunutta perintöä on kuitenkin ollut yhä kasvavasti murentamassa nyky-yhteiskunnassa oleva intersektionaalisen feminismin ja monikulttuurisuuden ihannointi. Näiden aatesuuntien nimissä suljetaan silmät niiltä tosiasioilta, etteivät kaikki kulttuurit ja uskonnot, joille Suomessa vaaditaan yhtä kasvavaa sijaa, perustu demokratiaan, sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja ihmisoikeuksien kunnioitukseen. Intersektionaalinen feminismi onkin sokeassa kiihkossaan onnistunut polkemaan alleen jopa feminismin alkuperäisen tasa-arvoisuuden aatteen.

Keskiajalla alempi sääty maksoi veroina valtion ylläpidon – ja niin on tänäkin päivänä

Keskiajan porvaristoa vastaava yhteiskuntaluokka ei sekään ole kadonnut. Tänä päivänä sitä vastaa alempi keskiluokka eli noin neljännes Suomen kansasta. Tähän ryhmään kuuluvat rakennustyöntekijät, kauppiaat, maanviljelijät, myyjät, lähihoitajat, siivoojat, huolto- ja kuljetusalan työntekijät sekä hallinnon ja palvelualan alemmissa tehtävissä työskentelevät ihmiset, eli ne joiden tulotaso on usein heikompi kuin pidemmälle kouluttautuneiden, mutta joiden panos yhteiskunnassa on korvaamaton. Korkea verotus ja palkasta pidätetyt muut kulut, sekä jatkuva hintojen nousu ovat ajaneet tämän ihmisryhmän yhä ahtaammalle.

Vaikka suurituloiset maksavat veroja enemmän per henkilö, koska heitä on vain vähän, valtion ja koko julkisen sektorin verotuloista suurin osa kertyy tavallisilta palkansaajilta ja kuluttajilta, eli keskiluokalta ja työssäkäyvältä väestöltä.

Maanviljelijät, keskiajan talonpojat, ovat korvaamaton osa kansaa

Keskiaikaisilla talonpojilla oli oikeuksia maanhallintaan, mutta heitä sitoi myös raskaat velvollisuudet tekemästään työstä valtiota kohtaan. Tämänpäivän talonpoikia ovat yhä vähenevät maanviljelijät ja iso osa eli lähes 40 % työväestöstä, eli fyysistä työtä tekevät palvelualan, rakennusalan ja teollisuuden työntekijät.

Kiristyvän maailmantilanteen takia olisi äärimmäisen tärkeää huolehtia valtion omavaraisuudesta, mutta nykypolitiikka on ajanut maanviljelijät ja pienyrittäjät yhä ahtaammalle. Yhä useampi on mennyt konkurssiin ja joutunut lopettamaan työnsä. Halpatuonti korvaa kotimaista tuotantoa, eikä tavallisella pienellä yrittäjällä ole mahdollisuutta kilpailla suurten verojensa kanssa näiden massatuottajien rinnalla. Kun Suomen oma valta on annettu EU:lle, emme julkisissa hankinnoissa edes saa suosia oman maamme yrittäjiä, vaan hankinnat on tehtävä EU:n määräämän kilpailutuslain mukaisesti. Tämä on tuhoisaa korkena veroasteen pienelle maalle sen omavaraisessa kehityksessä.

Varallisuus keskittyy yhä harvemmille ja matalapalkkaiset putoavat yhä syvemmälle

Keskiajan tilattomia voisi ajatella vastaavan tämän päivän pitkäaikaistyöttömiä ja matalapalkkaisia, jotka juuri ja juuri selviävät taloudellisesti kaikista arjen pakollisista tarpeista ja haasteista.

Vaikka virallista sääty-yhteiskunnan säätyluokitusta ei enää olekaan, ihmisten eriarvoisuus ei ole mihinkään kadonnut eikä katoamassa, vaan päinvastoin. Kaikista kaunopuheista huolimatta eriarvoisuus on ollut koko ajan kasvussa, ja valta ja varallisuus on keskittynyt yhä pienemmälle ryhmälle. Tästä pitää huolen mm. palkankorotukset, jotka usein tulevat prosenttikorotuksina. Tämä tarkoittaa suurituloiselle yhä suurempia tuloja, kun matalapalkkaiset joutuvat tyytymään vain muutamien eurojen tai kymmenien eurojen korotuksiin. Vaikka sosiaaliturva estääkin äärimmäisen köyhyyden, tuloerot kasvattavat yhä suuremmiksi ihmisten välisiä luokkaeroja.

Keskiajalla Suomella ei ollut omaa päätäntävaltaa, vaan Ruotsi hallitsi – nyt hallitsee EU

Suomi oli 1200-luvulta lähtien osa Ruotsia ja Ruotsin hallintojärjestelmää, jonka lait ja verotus ulottuivat myös Suomeen. Ruotsin valta vaikutti myös siihen, että Suomen tuli toimia Ruotsin turvana, ja Suomeen rakennettiin sen vuoksi esimerkiksi Turun ja Hämeen linnat. Ruotsiin kuulumista pidettiin arvokkaana, eikä eriäviä mielipiteitä asiasta hyväksytty.

Yhteiskunta pyöri pitkälti verovaroilla, joilla katettiin valtakunnan eri toiminnot sekä kirkollinen että maallinen hallinto ja valtaapitävien ylläpito, sekä vauras elämä. Vallanpitäjien elämäntapa ja peli sekä hallitsijoiden valtataistelut vaativat varoja, ja niiden maksajaksi joutui kansa, jonka elämä oli muutoinkin raskasta. Yläluokan elämä oli huomattavasti turvatumpaa, ja nälkä sekä monet yhteiskunnalliset rasitteet koskettivat lähinnä alempaan säätyyn kuuluvia sekä tilattomia. Hallitsijoiden tapa nimetä korkeisiin virkoihin tiettyjä ihmisiä, sukuja ja tuttaviaan sekä tästä seuranneet monet väärinkäytökset eivät kansaa miellyttäneet, ja tämä johti protesteihin, jotka usein kukistettiin, joistain myönnytyksistä huolimatta. Kansan ja sen arvoasteikossa alimpien oikeuksia poljettiin säälittä ja riistettiin heitä ylimystön hyväksi.

Nyt Suomea hallitsee EU:n lainsäädäntö, joka ylittää omat lakimme ja jonka päätösten maksajana on kansa. Poliittinen peli hyvävelikerhoineen ja sen kautta eri korkeisiin tehtäviin nimeämisineen on edelleen tätä päivää, vaikka kuinka valheellisesti yritetään esittää, ettei Suomessa juurikaan ole korruptiota. Kansan yhä kasvava tyytymättömyys nykytilanteeseen, jossa ihmiset joutuvat yhä tiukemmalle, saa myös nykyään aikaan protesteja. Protestointi, nykyisenä somen aikakautena, näkyy ainakin vielä hyvin eri tavoin kuin keskiajalla, jolloin ihmiset lähtivät vastustamaan valtaapitäviä kirvein, kivin ja työkaluin, jotka mahdollistivat itsensä puolustamisen. Mielenosoituksia on myös nykyään, mutta ne ovat hyvinkin maltillisia keskiaikaisiin verrattuna, ja suurimpia taisteluja käydäänkin lehdistön ja sosiaalisen median kautta. Protestoinnin muuttumisen myötä myös niiden kukistaminen on saanut uusia muotoja: sanavapautta pyritään rajoittamaan esimerkiksi algoritmein, joissa julkaisut eivät saa näkyvyyttä (shadowbanni), sisältöjen poistamisilla, tilien jäädytyksillä, organisoiduilla massailmiannoilla, leimaamisilla, nimittelyillä, häpäisemisellä ja boikotti uhkailuilla eli taloudellisilla painostuksilla.

Hajanainen kansa on helpommin hallittava kansa

Keskiajalla Suomi oli harvaan asuttua, mutta silloinkin asutus ja kaupungit laajenivat. Syntyi uusia kyliä ja erillisiä, omaleimaisia asutusalueita, kuten savolaisuus ja kaskikulttuuri. Kaupungit kasvoivat, ja hansakauppiaiden vaikutus oli merkittävä, sillä he vaikuttivat myös suomalaisten kaupunkien hallintoon ja kaupankäyntiin.

Ihmisiä yhdisti yhteisöllisyys ja kyläyhteisöt. Kirjallisuutta oli vasta vähän, ja tieto kulki sukupolvelta toiselle lähinnä sanallisena kansanperinteenä. Kansanperinne, luonnonuskonnot, sekä arkeen liittyvät taikauskoiset tavat elivät keskiajalla kristinuskon rinnalla.

Nykyinen kaupungistuminen ja ihmisten määrällinen kasvu ei ole vain lähentänyt ihmisiä, vaan myös etäännyttänyt toisistaan. Lisääntynyt maahanmuutto on saanut aikaan sen, että on alkanut muodostua eri kulttuureihin ja uskontoihin liittyviä rinnakkaisyhteiskuntia, jotka eivät aina noudata demokratian ja tasa-arvon sääntöjä ja lakeja, ja jotka näin aiheuttavat myös uhkaa yhteiskunnan kehityksessä. Suomen kieli ja tasa-arvoon ja sivistykseen nojaava opetus ja kulttuuri heikkenevät.

Sosiaalinen media ohjaa ihmisten käyttäytymistä ja vuorovaikutusta. Sosiaaliset taidot heikkenevät, pinnallisuus lisääntyy, ja  vuorovaikutustaidot katoavat. Kun ihmiset eivät näe toistensa eleitä, ilmeitä ja äänensävyjä, myös konfliktien käsittely vääristyy ja empatiakyky heikkenee. Sosiaalisen paineen vaikutukset kasvavat ja ihmisten kyky itsenäiseen kriittiseen ajatteluun köyhtyy. 

Vaikka tietotekniikan kehitys on tuonut mukanaan monia hyviä asioita, ovat sen negatiivisetkin puolet monessa suhteessa merkittäviä. Sosiaalinen media mahdollistaa yhä suurempien ihmisjoukkojen ajatusten tarkoituksellisen manipuloinnin ja heikentää ihmisten omaa ajattelukykyä. Nämä ovat huolestuttavia asioita, jotka vaikuttavat laajalti koko yhteiskunnan ja maailman tulevaisuuden kannalta. Sosiaalinen media ei vain yhdistä, vaan sen kautta on mahdollista myös hajottaa. Niinkuin tiedämme, poliittinen ja sotilaallinen strategia vallan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi on “Divide et impera” eli "Hajoita ja hallitse" sillä "Hajanainen tai keskenään riitelevä kansa on helpompi hallita kuin yhtenäinen kansa."

Hijab, nigabh, burkha, naisen alistamista vai vapaaehtoinen valinta ?

 

Jos kysyt muslimitytöltä tai naiselta, joka vaatettaa itsensä peittävästi, onko se hänelle vapaaehtoista vai pakotettua, saat lähes poikkeuksetta vastaukseksi, että kyse on omasta vapaasta valinnasta. Elin mukana islamilaisen maahanmuuttaja yhteisön sisällä (täällä Suomessa) lähes 20 vuotta, ensin vapaaehtoistyön ja sitten esimerkiksi oman 16 vuotisen avioliittoni kautta. Sinä aikana näin yhden sukupolven kasvun vauvasta ja päiväkoti-ikäisestä aikuiseksi, lukuisten eri maista lähtöisin olleiden muslimilasten kohdalla. Enkä tarkoita että kertomani yleinen tilanne koskee täydellisesti 100 % jokaista yksilöä, vaan sitä, mikä on tullut selkeästi esille vallitsevina toimintatapoina.

Islaminuskoisten ja länsimaalaisten ihmisten arjen eroista

Kun katsomme islaminuskoisia Suomessa, erityisesti naiset eroavat katukuvassa länsimaisista, juuri vaatetuksensa perusteella ja ehkä myös isomman lapsiluvun, jos kyseessä on jo perheellinen nainen, mutta itse heidän toiminnassaan ei katukuvassa ole juuri mitään meistä muistakaan poikkeavaa. Totuus asioista julkisen kuvan toisella puolen on kuitenkin toinen ja se on sitä hyvin monesti sitä myös maltillisilla muslimeilla. Tietenkään mikään asia ei koske jokaista yksilöä, mutta puhunkin tässä kirjoituksessani siitä, mikä on yleistä.

Muslimimiehet kyllä saattavat kulkea suomalaisten tyttöjen kanssa, käydä diskoissa tai jopa juoda alkoholia, ilman että yhteisö puuttuu siihen raskaasti, mutta muslimitytöt ja naiset elävät Suomessa yhteisönsä sisällä hyvinkin alistetussa asemassa miehiin ja poikiin verrattuna. Vaikka kuinka monesti puhutaan maltillisista muslimeista, esittäen sillä maltillisten muslimien verrannollisuutta  kantaväestöön, on maltillisella muslimilla ja kristityllä tai ateistilla hyvinkin usein eroa kuin yöllä ja päivällä. 

Maltillisenkin muslimin elämä rakentuu usein islamin lakien ja sääntöjen noudattamisesta ja erilaisista rituaaleista, heräämisestä nukkumaan menoon asti. Se koskee ajankäyttöä rukoiluineen, ruokaa, ystävien kanssa tapaamisia ja harrastamista. Tästä syystä uskonnon noudattaminen siirtyy voimakkaana myös seuraavalle sukupolvelle. Länsimainen vapaus on uhka islamille. Mikäli ihminen länsimaistuu, monesti myös islamin noudattaminen heikkenee ja vaarana on silloin islamista pois kääntyminen, jonka seurauksena ihminen tulisi islamin mukaan tuomita kuolemaan. Täällä länsimaissa tuskin kovinkaan moni pääsee hengestään islamista tai sen säännöistä luopuessaan, vaikka kunniamurhiakin tapahtuu, mutta oman elinyhteisön painostus ja tuomitseminen on raskasta ja viimeistään tuomiopäivänä on seurauksena helvettiin joutuminen, joka toimii voimakkaan pelotteena kun se on ihmisen mieleen iskostettu. Islamissa elämän tarkoitus on olla koeaika sille, missä ihminen viettää ikuisuutensa tuomiopäivän jälkeen ja muslimin tulee pyrkiä harjoittamaan islamia, sisäistä ja ulkoista jihadia, mahdollisimman hyvin elämässään paratiisiin pääsemiseksi. Tämä on jokaisen muslimin tavoite ja tähän ajatukseen kasvatetaan lapsesta asti.

Miksi muslimit kokevat länsimaisuuden uhkana lapsilleen

Länsimainen miehen ja naisen välinen tasa-arvo, naisen vapaus tehdä omia valintojaan sekä demokratia, joka ei ole islamin mukaista, nähdään uhkana ja siksi muslimivanhemmat ja yhteisö pyrkii kasvattamaan lapsiaan  tiukasti islamiin. Tämän kasvatustavan seurauksena myöskään toinen sukupolvi ei integroidu juurikaan ensimmäistä paremmin. Islamilaisen yhteisön sisällä joissain perheissä, lapsia kasvatetaan myös negatiiviseen suhtautumiseen länsimaisia ihmisiä, tapoja ja arvoja kohtaan. Tällä länsimaisiin ajatuksiin ja tapoihin kielteiseen suhtautumiseen kasvatuksella muslimivanhemmat pyrkivät suojelemaan lastaan islamista pois kääntymiseltä. Perusteena oman maineensa ja kunniansa säilyminen oman yhteisönsä silmissä, sekä säästääkseen lapsensa tuomiopäivänä helvettiin joutumiselta. 

Kuulin lukuisia kertoa muslimivanhempien huolta siitä ja nimenomaan tyttölasten kohdalla, miten Suomessa on niin  vaikeaa kasvattaa lasta. Kävin heidän kanssaan useitakin keskusteluja, miten mielestäni poikalapsen kasvattaminen muslimiyhteisössä on tyttöä vaikeampaa. Jokainen vanhempihan toivoisi lapselleen tulevaisuudessa myös hyvän parisuhteen ja onnellisen perhe-elämän. Mikäli poika ei kasvaessaan opi kunnioittamaan ja arvostamaan tyttöjä ja naisia tasa-arvoisena miehen kanssa ja kohtele sen mukaisesti tyttöystäväänsä ja vaimoaan, se kostautuu myös omalle pojalleen. Jos ei hänen vaimonsa ole onnellinen perhe-elämässään, ei myöskään oma poika voi olla onnellinen  parisuhteessaan.  Heidän näkemys asiasta on hyvin toisenlainen. Avioliitto on vain yksi elämään kuuluvista tehtävistä. Mennä naimisiin, hankkia lapsia, kasvattaa  heistä islamia hyvin noudattavia muslimeja, Allahille alamaisia. Rakkaus aviopuolisoiden välille kuulemma tulee sitten ajallaan avioliitossa, kunhan hoitaa tehtävänsä niinkuin islamissa on sanottu ja tarkoitettu.

 

Naissukupuolen tulee peittää itsensä

Musliminaisen tulee peittää itsensä niin että hänestä näkyy vain kasvot, kädet ranteista alaspäin ja jalat nilkoista alaspäin. Jotkut vaativat pukeutumista, jossa edes kasvot eivät saa näkyä. Tämä tulee tehdä kaikkien niiden muslimimiesten läsnäolleessa, joiden kanssa nainen voi islamin lain mukaan avioitua, sekä myös ei-muslimi miesten läsnäolleessa, vaikka musliminainen voikin avioitua ainoastaan muslimimiehen kanssa. Näin syntyvät lapset ovat aina muslimeja, koska lapsen uskonto määräytyy islamissa isän uskonnon mukaan.  Islamilaisen yhteisön sisällä, vaatetuksella on suuri merkitys ja ei vain miehet, vaan myös naiset, arvostelevat toisten naisten hyvyyttä ja huonoutta hyvin pitkälle juuri islamin mukaisen peittävän vaatetuksen perusteella. 

Muslimityttöjen pukeminen peittävään vaatetukseen ja huiviin, jopa jo päiväkoti-ikäisenä perustuu totuttamiseen pienestä asti naisen asemaan ja tehtävään ja siihen että tytön kasvaessa saattaisi esiintyä voimakkaampaa omaa tahtoa ja peittävää vaatetusta vastaan protestointia. Pieni tai suuri naissukupuolta oleva, naissukupuolen ihon ja kauneuden katsotaan olevan houkuttelevaa ja lapsia aletaan jo pienestä totuttamaan ajatukseen miehen ja naisen asemasta.

Naisen tehtävät 

Naisen tehtäviin kuuluu perheen perustaminen,  lasten synnyttäminen ja kasvattaminen, kodin hoitaminen, miehensä palveleminen ja miehelleen kunnian tuottaminen muu yhteisön edessä, sekä Jumalansa, Allahin palveleminen mahdollisimman hyvällä tavalla.  Naisen tulee olla siveä, nainen ei saa käyttäytyä eikä liikkua huomiota herättävästi, koska se on miehen houkuttelua, kauneuden näyttäminen on tarkoitettu vain  aviomiehelleen.  Miehensä miellyttäminen ja palveleminen kun on avain onnelliselle avioliitolle. Onnettomasta avioliitosta tästä syystä johtuen syytetäänkin usein juuri naista. 

Koraanin mukaan, jonka sanotaan olevan Jumalan sanaa, naisen tulee peittää kauneutensa  ja Jumala on profeetta Muhammedin kautta antanut ihmisille lakeja, sääntöjä ja määräyksiä tiedoksi.  Koraanin sanoman ja Profeetta Muhammedin elämäntavan eli sunnan kyseenalaistaminen omassa mielessäänkään on syntiä. Jumala näkee myös kaiken mieleen kätketyn ja synneistä seuraa ankaria rangaistuksia, monesti jo tässä elämässä ja viimeistään tuomiopäivänä.  Koraanissa kuvaillaankin lukemattomissa kohdissa näitä mitä hirveimpiä helvetin rangaistuksia kiehuvan veden juomisesta, ihoa toistuvasti polttavan tulen kärsimykseen. Lapset kuulevat näitä asioita pienestä asti niin kodissaan, kyläillessään muiden muslimiperheiden luona, sekä moskeijakäynneillä, jossa imaami lukee Koraania ja puhuu erilaisista asioista miten muslimien tulee elää. Jotkut lapset käyvät myös Koraanikoulua.

Ero tyttöjen ja poikien kasvatuksessa ja asemassa

Poikien elämän kontrollointi ei ole niin voimakasta kuin tyttöjen. Yksi merkittävä syy tähän on se että, nuoren tulee pysyä neitsyenä hääyöhön asti ja miehen neitsyyden menetys ei hääyönä paljastu niinkuin naisen. Monesti lapset naitetaankin jo nuorena, jotta normaalin seksuaalisen kiinnostuksen herättyä seksiä harrastettaisiin avioliitossa, eikä sen ulkopuolella. Nainen ei saa näyttää kauneuttaan muille kuin omalle miehelleen ja tulee peittää itsensä, koska kauneuden ja paljaan ihon näkyminen herättää miehen seksuaalista kiinnostusta.  Sama ajatus on myös siinä, että vastakkaisen sukupuolen hoitaja tai lääkäri ei hoida toista sukupuolta olevaa, koska vastakkaiseen sukupuoleen ei saa koskea tai tapa, ettei vastakkaista sukupuolta edes kätellä. Toisen koskettaminen kun saattaisi aiheuttaa myös seksuaalisia ajatuksia.

Kyläilyissä naiset ja tytöt usein ohjataan jo ovelta eri huoneeseen miessukupuolen kanssa. Miehet istuvat suurimmassa ja paremmassa tilassa eli pääsääntöisesti olohuoneessa, naiset makuuhuoneessa lattialla ja vain pienet lapset voivat liikkua vapaasti sekä miesten että naisten joukossa. Moskeijoissa miehet ja naiset ovat useimmiten eri tiloissa. Arjen monet toiminnat perustuvat miehen naisen yläpuolella olemiseen, jopa niin, että olen monia kertoja nähnyt, miten kyläillessä ruokaa tarjolle laitettaessa sitä jaetaan tarkoituksellisesti tavalla, että esimerkiksi lihoista parhaimmat ja kauneimmat palat annetaan miehille. Näin vaimo tuottaa miehelleen kunniaa muiden miesten silmissä.

Tyttölapset opetetaan ajattelemaan että naisen tulee peittää itsensä miesten katseilta. Jos hän ei tee niin, hän toimii Jumalan tahdon vastaisesti ja tuottaa häpeää vanhemmilleen, perheelleen ja suvulleen, joiden katsotaan kasvattaneen tyttärensä huonosti. Naissukupuolen tulee peittää itsensä myös hillitäkseen miehen seksuaalisia haluja. Islamin mukaan esimerkiksi raiskauksen uhriksi joutuessaan, nainen tai tyttö katsotaan monesti syylliseksi raiskaukseen. Häntä syytetään houkuttelusta, jota mies ei ole kyennyt  hillitsemään. Raiskaukselle pitääkin islamin mukaan olla joko neljä mies tai kahdeksan naistodistajaa, joten naisella ei juurikaan ole oikeuksia edes raiskatuksi joutuessaan ja raiskauksen todistaminen on naiselle lähes mahdotonta. Harvoin raiskaustilanteessa edes on paikalla riittävän suurta todistajamäärää. Naistodistajia tulee olla kaksinkertainen määrä, koska tässäkin asiassa naisen arvo on vähäisempi ja naisen todistusarvo vain puolet miehen todistusarvosta, naisen erilaisen ("huonomman, ailahtelevaisemman") mielenlaadun  vuoksi.

Tämä asia olisikin huomioitava yhteiskunnassamme, arvioitaessa raiskauksesta tuomittujen, tuomionsa kärsineiden pakkopalautusta kotimaahansa. Sana sanaa vastaan, jos vaadittavia todistajia ei ole, miehen sana painaa enemmän, eikä suomalaisen tytön tai naisen sana raiskauksesta ole välttämättä lainkaan pätevä. Viestittelyt, tapaamiset, somekirjoittelut, johon tyttö tai naiset lähtevät näiden miesten kanssa, ovat helposti miehen houkutteluksi laskettavia tekoja, joiden vuoksi tyttö tai nainen onkin se  syyllinen tapahtumaan. Raiskauksesta Suomessa tuomittu ei näin ollen olekaan kotimaassa syyllinen tai uhattuna tekonsa vuoksi, eikä sen vuoksi vaarassa synnyinmaassaan, vaan väärin ja valheellisin perustein tuomittu.

 

Musliminuori ei voi itsenäistyä niinkuin länsimainen nuori 

Muslimiperheissä lapsia ja nuoria ei kasvateta itsenäistymään samoin kuin länsimaisissa perheissä. Varsinkaan muslimityöt eivät juurikaan muuta pois kotoaan ennen avioitumistaan. Tämä mahdollistaa sen, että avioliittoon asti, sekä vanhemmat ja mahdolliset veljet, muun yhteisön lisäksi,  valvovat tytön toimintaa siihen asti kunnes hän siirtyy aviomiehensä alaisuuteen. Avioitumisen ja perheen perustamisen jälkeenkään nuoret  ei tee vain itse päätöksiä miten elävät. Vanhemmat, suku ja muu yhteisö valvoivat tarkasti nuoren parin toimintaa. Jos lapsia ei kuulu, alkaa kysely lasten perään ja jopa syyllisen etsiminen, kumpi avioituneista on kykenemätön lasten hankintaan. Omaa vapautta valita aikaa lasten hankkimiselle ja haluaako lapsia lainkaan, ei nuorille juuri anneta. Vanhemmilleen ja suvulleen ei tule tuottaa häpeää. Islamia noudattamaton aviopari saisi yhteisössään halveksuntaa ja tämä kohdistuisi silloin myös heidän vanhempiinsa ja sukuunsa.

Pelot kasvavat syvälle mieleen

Kun näitä asioita opetetaan pienestä lapsesta asti ja islam on kaikessa arjessa mukana päivästä päivään lapsen elämässä, ei ole ihmeteltävää, että kasvaessaan lapsi sitoutuu tiukasti islamiin. Myös se islamin “totuus”, että vaikka elämä ei aina ole helppoa, niin tämä elämä on kuitenkin vain pieni lyhyt matka, sen ikuisuuden rinnalla, mikä tuomiopäivän jälkeen on tuleva, iskostuu mieleen lapsuudesta lähtien. Meillekin tuttu lause , pätee myös islamissa: “Kärsi kärsi, niin kirkkaamman kruunun saat” ja ikuisuudessa saat elää seitsenportaisessa paratiisissa mahdollisimman lähellä Jumalaasi.

Pelot ja rangaistusten hirveys juurtuvat syvälle mieleen. Kun näiden seurauksena muslimi tyttö tai nainen sanoo peittävän vaatetuksensa olevan oma valinta, onko se sitä todella, vai manipuloinnin ja mieleen luotujen pelkojen tulos ? Jokainen toki ymmärtää sen, miten omassa kulttuurissamme lapsuudesta asti koetut ja syvälle mieleen kasvaneet pelot ja mallit vaikuttavat vielä aikuisuudessa ja saavat tekemään valintoja jotka ovat niiden seurausta, vaikka meillä onkin aivan erilainen vapaus omiin elämänvalintoihin, mitä on musliminuorilla.

Tasa-arvon ajatus ja  musliminaisen aseman puolustelu ovat vakavassa ristiriidassa keskenään

Suomessa on miehen ja naisen välillä jo pitkälle rakentunut tasa-arvo. Luomalla tilaa ja järjestämällä erilaisia palveluja, joissa otamme huomioon musliminaisen alistetun aseman miehen seksuaalisuuden kohteena, on kaksiteräinen miekka. Sillä emme vain edistäkään tasa-arvoa, vaan todellisuudessa hyväksymme ja ylläpidämme epätasa-arvoisuutta.  Muutos syntyy vain tarpeesta. Mikäli tarvetta sille ei luoda ja muslimitytöille ja naisille järjestetään erilaisia mahdollisuuksia samaan, 1400-vuotta kestäneeseen miehen alapuolella elämiseen, ei heillä ole mitään mihin perustaisivat vaatimuksensa muutokseen, eikä heille synny edes riittävää tarvetta alkaa kyseenalaistamaan heikompaa asemaansa. Lisääntyvien musliminaisille kohdistettujen palveluiden myötä, islamilaisen yhteisön sisällä on yhä helpompaa tyrmätä naisten tarve vapaudelle, koska palveluja löytyy alistetussa asemassakin ollessa. Ei ihmisen tarpeet eroa toisistaan siksi, minkä väriseksi  tai  minkä uskontoiseen perheeseen hän syntyy. Lähes jokainen tyttö ja nainen haluaa olla kaunis ja hyväksytty, aivan yhtälailla kuin länsimaisetkin tytöt ja naiset. Ei kaunis houkutellakseen miehiä, vaan kaunis itsensä ja oman hyvänolon tunteen vuoksi muidenkin keskuudessa.  

Meidän tulisi myös ymmärtää se suuri ristiriita ja kaksinaismoraali, että kun puhumme paljon naisten oikeuksista, jakamattomasta ihmisarvosta, tasa-arvosta ja myös oikeudesta omaan päätösvaltaan seksuaalisuudessaan, niin samaan aikaan vaadimme kunnioittaman uskontoa, joka ei näitä arvoja noudata, vaan toimii niiden vastaisesti. 

Mitä meidän sitten pitäisi tehdä ?  Seistä aidosti musliminaisten ja tyttöjen rinnalla, auttaa ymmärtämään heidän ihmisarvoisia oikeuksiaan, rohkaista, tukea, ja kannustaa irtautumaan alisteisista kahleistaan. Vapautumaan näkemään itsensä yhtä arvokkaina ja oikeutettuina  ihmisinä, kuin kuka tahansa muukin ihminen maailmassa.

  

Rasismikeskustelun vaiettu, mutta todellinen puoli

Kun on kyse rasismista, lienee aiheellista aloittaa omalla suhtautumisella rasismiin. Eli, en hyväksy rasismia. Kukaan ei ole toistaan huonompi syntyperänsä vuoksi. Siitä huolimatta, en myöskään kumarra nykyisen rasismi keskustelun ja määritelmien käskystä, enkä polvistu niiden edessä anteeksi pyydellen.

Kun keskusteluissa ei ole sijaa rehellisyydelle, sen taakse ei voi asettua

Mikä ylipäätään saa ihmisen ajattelemaan niin mustavalkoisesti, että jostain asiasta voi olla vain joko sen puolesta tai sitä vastaan.

Aivan samoin, kuin en kumartelisi nykyiselle rasimikeksutelulle, en asettuisi nykyfeminisminkään taakse, vaikka kannatankin tasa-arvoa. Maahanmuuttoa itsessäänkään en vastusta, vaikka haittamaahanmuuttoa vastustankin.  Kulttuurisen omimisen vastustaminen, sellaisenaan miten se esiintyy, ei kuulu myöskään omaan ajatteluuni, sillä sekin on kiellettyä tai hyväksyttävää sen mukaan, kuka omii ja keneltä. Kyseiset aiheet ovat ajautuneet sen kaltaisiin poteroihin, joissa ei ole sijaa rehelliselle, moninaiselle ja perustellulle keskustelulle.

Minulle sopisi hyvin, vaikka kaikki maailman ihmiset olisivat ihonväriltään samanlaisia, värin joka syntyy erilaisten ihmisten sekoittumisesta, sillä kyseinen ihonväri on kaunista. Me ihmiset kuitenkin olemme erilaisia ja usein puhutaankin erilaisuuden ja kulttuurien rikkaudesta, vähemmistöjen arvostamisesta ja niiden säilymisen tärkeydestä. Suomen väestön osuus koko maailman väestöstä joulukuussa 2025 on noin 0,07 %. Suomalaiset ja suomen kieli ovatkin maailman pientä vähemmistöä. Miksi siis täysin tarkoitushakuisesti, suomalaisuutta, suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria ajetaan alas monin eri tavoin, jotta joku maahanmuuttajaryhmä ei pahoittaisi mieltään siitä, kun suomalainen kulttuuri ja tavat eivät sovikaan esimerkiksi heidän eriarvoistavaan uskontoonsa.  

Kun maahanmuuttajan toiveet eivät toteudu, siitäkin on tullut rasismia

Aloitin kirjoittamaan tätä tekstiä, kun valtamedia ja some työnsivät joka suunnalta eetteriin Miss Suomesta kaverinsa ottamaan ja julkaisemaan kuvaan liittyvää rasismikeskustelua. Tämä kirjoitukseni jäi kuitenkin silloin julkaisematta henkilökohtaisiin syihini liittyen, eikä se enää jälkeenpäin tuntunut ajankohtaiselta.

Ymmärrän sen, että ihmiset, jotka ovat omakohtaisesti kokeneet halveksuntaa ja rasismia  esimerkiksi erilaiseen ulkonäköönsä liittyen, kyseinen Miss Suomen kuvaan liittyvä tapahtuma voi nostaa pintaan voimakkaitakin tunteita, niistä kokemuksista joita on joutunut kohtaamaan. Se mitä taasen en ymmärrä, on rasismikeskustelun ja siihen liittyvien asioiden ja tapahtumien kohdalla oleva jatkuva mustavalkoisuus ja epäjohdonmukaisuus.

Nyt päätin kuitenkin kirjoittaa tämän tekstin loppuun pienin muutoksin, sillä olemme saaneet jälleen uuden esimerkin rasismin määritellystä, kun Hesari keksi tehdä jutun maahanmuuttajataustaisesta Espoon Leppävaarassa asuvasta taksikuskista, joka oli kuullut kaveriltaan, että Lapissa tienaisi turistisesongin aikaan taksiyrittäjänä suuria summia rahaa. Asiat eivät mennytkään niinkuin kyseinen taksikuski oli toivonut ja mikä olikaan hänen mielestään syynä tähän epäonnistumiseen ?  "Kaikki Rovaniemellä ovat rasisteja. Poliisi on rasisti, Finavia on rasisti. Santapark on rasisti. Hotellit ovat rasisteja. VR on rasisti. Niin VR on yksi pahimmista".

                                           https://www.hs.fi/alueet/art-2000011671834.html

Tähän ajattelutapaan on maahanmuuttajat niin median, somen kuin muunkin arjen tasolla  aivan systemaattisesti opetettu. Kun jonkin ei mene oman mielen mukaan, kun ei saa mitä haluaa, se johtuu rasismista. Hyvin usein joukkoon ei mahdu ajatustakaan siitä, että jonkin asian toteutumattomuuteen on olemassa aivan loogiset syyt, jotka eivät useinkan toteudun sen enempää kantaväsatönkään kohdalla. Saati ajatusta siitä, miten kyseiset yksilöt ja/tai ihmisryhmät itse toimivat tai ovat omalla toiminnallaan aiheuttaneet täysin perusteltua kielteistä suhtautumista. 

Kuka on validi keskusteluun rasismista ja maahanmuutosta ? 

Olen lukemattomia kertoja vuosien aikana saanut kommenttia suuntaan jos toiseenkin siitä, pitäisikö itseni ylipäätään  osallistua maahanmuutto- ja rasimikeksuteluun. Onhan minulla näin kummallinen ei-suomalaista perua oleva sukunimikin, joka monien mielestä määrittelee ajatukseni. Se kuka milloinkin määritetään validiksi keskusteluun, riippuu useinkin siitä, palveleeko sisältö keskustelija omaa agendaa. Tämähän on nähty monesti esimerkiksi median asiantuntijoiden kohdalla, joita ei todellakaan valita keskusteluun eri laidoilta, mahdollisimman monen näkökannan esiin tuomiseksi, vaan palvelemaan omaan poliitista ajatussuuntaa. 

Eräs somemaailma 'nero' kysyikin juuri minulta  rasismikeskusteluun osallistumisesta,  : "oletkohan sinä validi tähän aiheeseen?" perusteenaan "Al-hamzawi sukunimenä ei ole ihan suomalaisinta parasta A ryhmää. 

 

Vastaukseni on "kyllä". Katson olevani hyvinkin validi rasismi keskusteluun ja ehkä joskus jopa validimpi kuin moni muu. Minä kun en katso asiaa vain yksisuuntaisesti ja oman kuplani sisältä, niinkuin monet tekevät, vaan minulla on omaan elämääni ja lähipiiriini liittyvää henkilökohtaista pitkäaikaista kokemusta kyseisistä asioista, niiden molemmin puolin. En siis huutelee asioista mutu tuntumalla, ruusunpunaiset silmälasit käsityksiäni sokaisten tai muiden agendaa toistellen.  

Jos minä en olisi validi taustani takia käymään rasismiin liittyvää keskustelua, niin olisiko  yksikään nainen validi käymään keskustelua, liittyen naisten asemaan, mies miehiin kohdistuvasta syrjinnästä, lemmikkien ja muiden eläinten omistajat eläinsuojelusta, uskovat ihmiset uskontoon liittyvistä seikoista, rikosten uhrit rikollisuuteen liittyvistä epäkohdista tai vaikka vasemmistolaiset maahanmuttoon tai rasismiin liittyvistä asioista.

Enkä tarkoita sitä, että taustani tekisi minusta täydellistä asiantuntijaa, niinkuin kukaan ihminen ei ole yhdestäkään asiasta, mutta olen 100 % varma siitä, että se antaa paljon todellisemman näkemyksen kokonaisuudesta, kuin ihmisellä, joka huutelee vain kentän laidalta.

Oli kyse sitten lähes mistä tahansa, valideja keskustelijoita eivät todellakaan ole vain asianomaiset ihmiset itse, vaikka kokemuksen äänin onkin hyvin merkityksellinen. Sillä rasismin, niinkuin muidenkin asioiden kokemus on myös subjektiivista ja se saattaa olla myös hyvin vääristynyt, vailla todellista pohjaa.

Vääristynyt yksisuuntainen rasismikeskustelu saa aikaan vääristyneitä käsityksiä 

Oman elämäni piirissä, sekä rasismia nähneenä, että sen kautta, miten vääristynyttä rasismiksi ja rasistiksi määrittely usein onkaan, voi varmuudella sanoa, että nykyinen rasismikeskustelu ei valitettavasti useinkaan vähennä, vaan kasvattaa erilaisten ihmisten välisiä muureja. Sillä se lietsoo esimerkiksi maahanmuuttaja yhteisön sisällä olevaa vääristynyttä ja monesti jopa valheellisuuteen perustuvaa ajattelua siitä, mikä on rasismia ja mikä ei. Vaikka kuinka jokin asia ei olisikaan totta, kun valhetta toistetaan riittävän monta kertaa, se muuttuu ihmisten mielissä totuudeksi.  

Yksipuolisen ja vääristyneen keskustelun seurauksena on maahanmuuttaja yhteisöjen sisällä alkanut kasvaa näkemys, joka on johtanut siihen, että asia kuin asia, joka ei menekkään oman tahdon mukaan, on seurausta rasismista. Tästä on hyvänä esimerkkinä on tämä  Hesarissa julkaistu juttu, Lappiin töihin menneestä taksikuskista. 

Kerron  muutaman todellisen arjen esimerkin siitä, miten vääristynyttä rasismi ajattelusta on tullut. Esimerkkejä, joissa olen ollut itse näkijänä ja kuulijana. 

Terveyskeskuksessa : Ihmiset jonottavat omalle varatulle ajalleen. Paikalle saapuu maahanmuuttajamies joka haluaa lääkärille. Häntä ei kuitenkaan päästetä jonon ohi, vaan pyydetään odottamaan kunnes lääkärillä olisi aika ottaa hänet vastaan ylimääräisenä. Mies yrittää edelleen puhua hoitajan yli, jotta hänen ei tarvitsisi odottaa. Kun hoitaja ei suostu tähän, mies aloittaa kovan ja pitkään jatkuvan huudon, jossa hän haukkuu hoitajaa rasistiksi ja väittää sen, ettei hän pääse heti lääkäriin, olevan rasismia.  

Bussi: Bussiin tulee nuori maahanmuuttajataustainen nainen. Hän tervehtii maahanmuuttajataustaista bussikuskia ja menee istumaan maksamatta. Edessä istuva vanha suomalainen nainen sanoi hänelle aivan ystävällisesti, että jokaisen matkustajan tulee maksaa matkasta samalla tavalla. Nuori nainen ei välitä, vanha nainen toistaa asian. Bussikuski kuulee myös, mutta ei vaadi maksua. Kun vanha nainen vielä toistaa asian, nuori nainen nousee, menee hänen eteensä ja huutaa lähellä vanhan naisen kasvoja "raisiti, rasisti, vanha ämmä sinä olet rasisti", kiroilee ja nimittelee häntä törkeillä nimityksillä. Bussikuski ei edelleenkään sano mitään, eikä vaadi maksua. Bussissa on useita matkustajia, kaikki vaikenee. Puutun asiaan. Vanha nainen on oikeassa, sanon bussikuskille siitä ja kysyin miksi hän ei puutu asiaan ja sallii tuollaisen käytöksen tätä vanhaa naista kohtaan. Kuski ei vastaa, eikä tee asialle mitään. Kun en anna periksi, lopulta nuori nainen maksaa ja heittää vihaisena maksukuitin minulle. 

TYKS sairaalan lastenosasto: On flunssakausi ja sairaalan osastolla täyttä. Huoneissa on ylimääräisiä lastensänkyjä. Yöksi jäävät vanhemmat istuvat yön tuoleissa, niissä torkkuen, koska muuta tilaa ei ole. Yksi vanhempi on maahanmuuttajataustainen äiti. Hän ei halua istua epämukavassa asennossa tuolissa, vaan levätä kunnolla. Hän siirtää yöllä muiden lasten sänkyjä kiinni toisiinsa, niin että saa levitettyä oman tuolinsa, jonka saa laskettua makuuasentoon ja nukkuu siinä. Kun hoitaja tulee huoneeseen toimenpiteitä varten hoitamaan lapsia, ovat lasten sängyt kiinni toisissaan, eikä hän mahdu niiden väliin. Hoitaja herättää naisen, jotta saa siirretyksi sänkyjä ja tilaa hoitotoimenpiteille. Nainen on vihainen. Hän on ollut sairaalassa jo useamman yötä ja aamulla hänen lapsensa voi jo niin hyvin että pääsee kotiin. Mitä tekee nainen. Hän vaatii paikalle lääkärin. Alkaa kiroilemaan, huutamaan ja haukkumaan tätä hoitajaa rasistiksi, syyttämään valehdellen, ettei hoitaja ollut hoitanut hänen lastaan niinkuin muita. Hoitaja alkaa itkemään ja lähtee huoneesta. Nainen jatkaa rasismi huutoaan. Kerroin lääkärille mitä todellisuudessa oli tapahtunut ja miten kyseinen vanhempi oli itse toiminut, sillä kyseinen hoitaja oli hoitanut kaikki lapset yhtä huolella.  

Teinit : Naapurin oven edestä kuuluu kovaa huutoa. Menen katsomaan. Siellä on kolme maahanmuuttajataustaista teini-ikäistä nuorta. Heillä on ollut jotain erimielisyyttä suomalaisen naapurin tytön kanssa koulussa, mutta eivät halunneet kertoa millaisesta asiasta oli kyse. Nyt he olivat tulleet joukolla uhkailemaan tätä suomalaistyttöä hakkaamisella, jos tämä vielä uskaltaa tulla ulos tai kouluun. Yritin selvittää asiaa. Puhuin rauhallisesti ja selitin ettei tuollainen uhkailu ole hyväksyttävää ja selitän myös että väkivallalla uhkailu on rikollista. Pääosassa oleva tyttö huutaa minulle, käskien pitää turpani kiinni ja sanoo olevansa alle 15, joten hänellä ei ole rikosoikeudellista vastuuta.  Naapurin tytön uhkailu jatkuu. Sanon lopulta soittavani poliisit, jos tytöt eivät poistu ja otan puhelimen ja painan numeron. Mikä olikaan seuraus, Kyseinen päätekijä aloitti kovan kimeän huudon "rasisti, rasisti, rasisti".  

Puhelinlaskun perintäkirje maahanmuuttajalle : Maahanmuuttajamies tulee kotiimme. Hänelle on tullut perintäkirje. Hän ei halua maksaa sitä, koska sen taustakuvassa on satelliittiantenni, eikä hänellä ole satelliittiantennia. Selitämme hänelle mistä laskusta on kyse ja että kyse on hänen omasta laskustaan ja se antenni on vain kuva paperin taustalla. Hänen mielestään kyse on rasismista ja häneltä halutaan periä olemattomia maksuja rasismin vuoksi, koska hänellä ei ole sitä satelliittilautasta. 

Keskusteluissa kukoistaa kaksinaismoraali, sokea yksisuuntaisuus, epätasa-arvo ja epärehellisyys

Kun maahanmuuttajataustaiset ihmiset kohdistavat haitallisia ja brutaalejakin tekoja kantaväestöön emme silloin puhu rasismista, vaikka kyse olisi aivan yhtälailla eri etniseen taustaan kohdistetusta toiminnasta, joka on yksi rasismin määritelmä.

Kun maahanmuuttajaväestö harjoittaa itse tarkoituksellista integroitumattomuutta suomalaiseen yhteiskuntaan, puhummeko tästä tosiasiasta avoimesti, emmekä epäonnistuneen integraation kohdalla syytä toistuvasti siitä kantaväestöä ja huonoa kotouttamista ? Emme, emmekä myöskään vaadi näkyvästi tulijoilta omaa vastuuta integroitumisesta. 

Kun jokin ihmisryhmä pitää toista sukupuolta alempiarvoisena, ei nykyfeminismi siihen puutu tasa-arvon ja ihmisoikeuksien vastaisena. Silloin ei kritisoida sitä vääryyttä, että jopa pieniä päiväkoti-ikäisiä tyttölapsia puetaan peittävästi, koska naissukupuolen iho on miehelle seksuaalisen houkutuksen kohde. Silloin huudetaan uskonnonvapautta, oikeutta omaa kultuuriin ja valintoihin.  

Tähän saman sokeiden keskustelujen sarjaan, nykyisessä  päälaelleen menneessä keskustelu kulttuurissa, kuuluu "kulttuurinen omiminen". Niinkuin rasismi keskustelussa, siinäkin asiaan puututaan ja sitä paheksutaan pääosin vain yksisuuntaisesti. Milloin rastat, saamelaispuku tai intiaanipäähine ovat katastrofi, kun ne ovat jonkun sellaisen ihmisen käytössä, jonka syntyperään ne eivät kuulu. Vaan kun suomalaisen kulttuuriin liittyviä tapoja ja ulkoisia asioita nähdään muiden kuin syntyperäisten suomalaisten käytössä, se on kannatettavaa ja hienoa integroitumista.

Itse kannatan todellista aitoa integroitumista, enkä näe kyseisessä asiassa ongelmaa, että maahanmuuttajat alkavat omaksumaan suomalaisia tapoja. Ongelma on näiden asioiden esille tuonnin kaksinaamaisuudessa, sen kautta eroavaisuuksien korostamisessa ja tarkoituksellisessa ristiriitaa aiheuttavien muurien rakentamisessa ihmisten välille. Siinä että keskustelusta on muodostunut jonkinlainen kirjoittamaton epäsymmetrinen sääntöjärjestelmä, jossa periaatteet eivät ole johdonmukaisia, vaan ne vaihtuvat aina kontekstin tekijän ja kohteen mukaan.

 

Suomen kieli, kulttuuri  ja suomalaisuus on maailman pientä vähemmistöä. Erilaisten kulttuurien  ja kielten säilymisessä kyllä puhutaan muutoin niiden arvosta ja oikeudesta niiden säilymiseen, mutta kun kyse on suomalaisuudesta, niin mitä silloin usein tapahtuukaan. Askel askeleelta niitä murennetaan, monikulttuurisuuden ihannoinnin ja suvaitsevaisuuden nimissä. Jopa niin, että ollaan valmiita sivuuttamaan saavutettua naisen ja miehen välistä tasa-arvoa, puolustamalla jonkin toisen kulttuurin naista alistavia tapoja.

Kokonaisuus syntyy vain rehellisellä, asian eri puolien esille tuonnilla 

Maahanmuutossa tulee selkeästi erottaa maahanmuutto, sekä sen sisällä tapahtuva haittamaahanmuutto. Ei voi olla niin, että kuka tahansa saa tulla tähän maahan ja käyttää häikäilemättömästi hyväkseen tämän yhteiskunnan järjestelmää ja monesti aivan liiallistakin hyväntahtoisuutta, ilman että oman integroitumisen vaatimuksia lisätään tehokkaasti. Kotoutumis- ja integroitumiskeskustelu on aiva liian sokeaa ja yksisuuntaista. Integroitumis keskustelussa sivuutetaan toistuvasti asianomaisten ihmisten oma tarkoitushakuinen integroitumattomuus, joka on yksi merkittävä osatekijä sopeutumattomuudessa elämään suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä. Kantaväestö vastuutetaan jatkuvasti kaikista ongelmista ja sivuutetaan tänne asumaan tulleiden oma vastuu.  

Mielestäni tätä maata kunnioittavat ja aidosti integroituvat ihmiset ovat tervetulleita Suomeen. On täysin absurdia vedota kaiken maahanmuuton kohdalla sokeasti tasa-arvoon ja jakamattomaan ihmisoikeuteen. Se että tänne vakaviakin rikoksia tulleet ihmiset saavat jäädä yhteiskunnan palvelujen ja elatuksen piiriin, on asia jota jokaisen tulisi vastustaa. Ei rikosten teko saa olla asia, jonka kohdalla vedotaan jakamattomana ihmisarvoon, silloin kuin muiden ihmisten turvallisuus ja uhrien asema jää rikollisen oikeuksia heikommaksi, niinkuin nyt on monesti tapahtunut.  

Ennaltaehkäisy on avain vakavien seurausten välttämiseen

Ennaltaehkäisevän työn keskeisiä pyrkimyksiä ovat ongelmien vähentäminen, kriisiytymisen estäminen, hyvinvoinnin lisääminen, sekä kustannus säästöt. Näin on myös kansalaisten sekä koko yhteiskunnan turvallisuuden ja hyvinvoinnin kohdalla. Nämä eivät voi toteutua, jos ongelmien juurisytiä ei kyetä rehellisesti näkemään, myöntämään ja kitkemään. Nämä eivät voi toteutua sillä että otetaan maahan yhä lisää elätettäviä, jonka seurauksena heidän ylläpitokustannukset kaikkine palveluineen, ovat kasvaneet jo nyt aivan kohtuuttoman suuriksi. Vaikka kukaan ihminen ei synnykään toistaan paremmaksi tai pahemmaksi syntyperänsä vuoksi, se ei poista sitä tosiasiaa, että jotkut ihmisryhmät, uskonnot tai kulttuurit ovat suurempi uhkatekijä yhteiskunnissa kuin toiset. Rikostilastoissa tämä näkyy selkeästi ja todistettavasti. Kun tämän nostaa esille, niin mikä silloin on niin usein vastaus.  Joko rasismista syyttäminen, vaikeneminen tai kommentti "niin tekee suomalaisetkin". 

Ilman todellisten riskitekijöiden myöntämistä, ei ole mahdollista muuttaa myöskään nykyistä suuntaa. Vakavaa suuntaa, joka Suomea selvemmin, on näkyvillä jo monissa Euroopan maissa, kun tasa-arvoisia hyvinvointiyhteiskuntia on alettu murentamaan sisältä käsin, sellaisten ideologisten ryhmien toimesta, joiden aatemaailmaan tasa-arvo ja vapaus omiin valintoihin, eivät kuulu.

Luonnonyrtit : Voikukka

Voikukka on luonnon oma yrtti, jota esiintyy Suomessakin noin 500 lajia. Se on ravinto- ja lääkekasvi, josta voidaan hyödyntää kaikki sen osat. Niin lehdet, juuret, kukkanuput, kuin kukinnotkin. Sitä voidaan käyttää tuoreena, pakastaa ja kuivata. Siitä voi tehdä voikukkasiirappia, kahvin korviketta tai vaikka yrttijuomaa. Sitä voi käyttää lisukkeena ruokiin tai terveyttä edistävänä lääkekasvina.

Voikukan tieteellinen nimi Taraxacum tulee kreikankielisistä sanoista "taraxis" (tulehdus) ja "akeomai" (parantaa). Voikukkaa tiedetään käytetyn jo pitkään mm kiinalaisessa lääketieteessä, jossa se tunnetaan nimillä Púgōngyīng (蒲公英) tai Huánghuā dìdīng (黃花地丁). Voikukka sisältää monia eri vitamiineja ja kivennäisaineita. Siinä on mm B, A-, C- ja E-vitamiinia, karoteenia, kaliumia, kalsiumia, seleeniä, ravintokuituja (jotka eivät pilkkoudu ja imeydy ohutsuolessa, vaan kulkeutuvat paksusuoleen), rautaa sekä flavonoideja.

Voikukkaa käytetään maksan, mahalaukun ja munuaisten kanavien hoitoon, ruoansulatusvaivoihin,  ummetuksen, ilmavaivoihin, maksa- ja sappivaivoihin sekä laihdutukseen. Voikukan juurien käytön kerrotaan lisäävän virtsaneritystä, sekä kuona-aineiden ja  myrkkyjen poistumista kehosta  ja siten hellivän myös maksaa.  

 Voikukan juuri 

Löytäessäni oikeanpuoleisen voikukanjuuren olin aivan innoissani. Se kuitenkin osoittautui sisältä niin kiemuraiseksi, sokkeloiseksi ja puisevaksi, jossa jokainen pienikin mutka ja kolo oli täynnä hiekanjyviä, ettei siitä lopulta jäänyt oikein mitään käytettävää.

Voikukan juuri on 10-40 cm pitkä, mutta sopivissa olosuhteissa se voi kasvaa vieläkin pidemmäksi. Sitä käytetään sekä rohtona, että ravintona. Juurta voi käyttää tuoreena, kuivattuna tai jauheena. Jauhetut juuret soveltuvat monenlaisiin ruokiin, keittoihin ja patoihin, leivontaan tai juomiin. Siitä voi valmistaa keitettä sellaisenaan juotavaksi, lisätä smoothieen ja puuroihin, tai käyttää mausteeksi keitoissa ja leivonnassa. Juuria voi myös paahtaa ja tehdä niistä kahvin korviketta.  

Juuria kannattaa kerätä keväällä ennen voikukan kukkimista, jolloin kukintojen kasvattaminen ei ole vielä ehtinyt käyttää juurissa olevia ravinteita ja vararavinnon määrä on suuri. Kukinta-aikaan juuret ovat kitkerämpiä ja puisempia. Toinen hyvä aika kerätä juuria on syksy, kun  lehdet jo alkavat lakastumaan ja se on kerännyt juuristonsa varastoa talvea varten.

Voikukan lehdet lisäävät haimanesteen ja virtsan eritystä ja helpottavat perna- ja munuaisvaivoja, kihtiä, reumaa ja turvotusta. Voikukka tunnetaan myös ”verta puhdistavana” rohtona. Juuri lisää huomattavasti sapeneritystä, lisää ruokahalua, jos sitä ei ole, edistää ruoansulatusta ja vahvistaa maksaa. Voikukka auttaa vatsakatarriin, ummetukseen ja peräpukamiin ja lievittää ja estää tulehduksia. Voikukan juuren inuliini alentaa korkeaa huonoa kolesterolia ja verensokeria. 

Hiekkamaasta, jossa juuret irtoaa helpommin, olevat juuret ovat kuin kasa villaa, kun pienetkin juurihahtuvat (lisäjuuret) tulee mukaan. Oikeassa kuvassa etualalla on voikukkalapio, joka on aivan ehdoton apuväline voikukan juuria kerätessä.

Juuret pestään hyvin ennen käyttöä. Pesu kannattaa tehdä pesuvadissa, sillä irtoava hiekka ja multa tukkii muutoin viemärin. Pestessä kannattaa irrotella juurista samalla suurimmat ohuet juurihapsut, joita erityisesti hiekkaisessa maassa kasvaneissa juurissa tulee paljon juurten mukana.

Pesin juuret ensin suuripiirteisemmin ja lähdin sitten rapsuttelemaan niitä pienellä veitsellä ja harjalla, jotta maa-aines ja hiekanmurut tulivat pois kaikista juuren mutkista. Juuria ei tarvitse saada noin valkoisiksi, kuin itse niitä puhdistin, sillä ruskehtava kuorikerros on myös terveellistä.  

Sitten vaan viipaloimaan ohuiksi siivuiksi  ja kuivumaan huoneenlämpöön ilmavaan paikkaan hyvin levitettyinä tai kuivurissa. Viipaleita kannattaa laittaa ohut kerros koska juuripalojen kuivuminen voi paikasta ja lämpötilasta riippuen, kestää useampiakin päiviä, että ne ovat täysin kuivia. Jos kuivatat juuria uunissa, niin käytä  korkeintaan 50 asteen lämpötilaa ja jätä uuninluukku raolleen, että kosteus pääsee pois uunista. 

Kuivanneet juuret jauhoin blenderillä ja siivilöin vielä erilleen hienomman jauheen.  Karkeampaa olen näyttänyt, kun olen tehnyt juuresta juotavaa keitettä. Sitten vaan valmis voikukan juurijauhe tiiviiseen purkkiin tai paperipussiin, pimeään ja kuivana paikkaan odottamaan käyttöä.

Voikukanjuurikeite :  1 tl (n. 3g kuivattua juurta) ja  2-3dl  vettä. Veden alettua kiehumaan, anna sen kiehua hiljalleen 15-30 minuuttia. Tämän jälkeen siivilöi keite. Jos teet juurikeitteen tuoreista juurista, pilko juuret pieniksi ja käytä niitä noin kolmin-viisinkertainen määrä.

Voikukanjuurijauhe: 250-1000 mg kolme-neljä kertaa päivässä

Sopiva päivittäinen annos voikukanjuurta päivässä on 2-8 grammaa eli käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi 1 teelusikallista kuivattua juurta, haudutettuna kupillisessa (2–3 dl) kuumaa vettä, 1–3 kertaa päivässä.

Voikukanjuuritee: 2-3 tl kuivattua, pieneksi pilkottua juurta kupilliseen kiehuvaa vettä. Annetaan hautua 15 minuuttia.

  

Voikukan lehti 

Voikukan lehti on ravintoarvoiltaan salaatteihin verrattuna moninkertainen ja se sisältää  salaatteja vähemmän nitraatteja (nitraatti muuttuu elimistössä nitriitiksi, joka voi suurissa määrissä olla ihmiselle haitallista).

Lehdet ovat parhaimman makuisia keväällä ja alkukesästä. Varjossa kasvaneen lehden maku on yllättävänkin mieto. Niitä kannattaakin kerätä varjoisilta paikoilta ja valita kaikkein vähiten liuskoittuneet lehdet, joissa lehtiruodin osuus on mahdollisimman pieni. Pyöreäreunaiset lehdet ovat vähemmän karvaisia, kuin kalanruotoa muistuttavat sahalaitaiset. Ledistä leikataan ylin 2/3 , niin että alaosan karvaampaa lehtiruotia ei tule niin paljon mukaan. Lehden keskellä olevan karvaamman lehtiruodin voi myös poistaa.  

Levitä ohut kerros voikukan lehtiä kuivatus alustalle ja anna kuivua varjoisassa paikassa. Kuivuneet lehdet voit murustaa ja laittaa tiiviiseen purkkiin tai paperipussiin säilytystä varten.

Voikukan lehtiä voi käyttää salaatteihin, muhennoksiin tai keittoihin ja myös viherjauheena vaikka ruoka-annoksen tai voileivän päälle. 

Voikukan lehtitee tuoreista lehdistä: 15 g tuoreita lehtiä kupilliseen kiehuvaa vettä. Annetaan hautua 10 minuuttia.

Voikukkatee kuivatuista lehdistä : 2 tl kuivattua voikukanlehteä, 2-3 dl kiehuvaa vettä. Anna hautua kymmenisen minuuttia. Siivilöi  ja lisää 1 tl hunajaa antaman makeutta.

Voikukan nuput 

Voikukan nuput kannattaa kerätä siinä vaiheessa, kun ne ovat vielä aivan maan rajassa lähellä lehtiruusuketta, niin että ne ovat täysin nupuillaan, eikä keltaista kukintoa ole yhtään näkyvissä. Huuhtele nuput mahdollisen maa-aineksen ja pölyn poistamiseksi.

Nuppuja voi keittää miedossa suolavedessä tai marinoida. Niitä voi myös paistaa hetken kuumalla paistinpannulla öljyssä, maustaa pippurilla ja suolalla ja käyttää salaattiin tai ruoan lisukkeena.

Voikukan kukat 

Kukinnoista voi tehdä aromikasta simaa tai makeaa teetä,  käyttää salaatteihin tai vaikka kakkuihin, joihin ne antavat kaunista väriä.

Poista kukista kaikki vihreät osat ja käytä vain keltaiset kukinnot.  Jos haluat kuivattaa voikukan kukkia, kerää sellaisia kukkia, jotka eivät vielä ole täysin auki. Muutoin ne kuivatessaan muuttuvat valkeaksi nöyhdäksi.

Voikukkatee tuoreista kukista : Nypi noin 6 voikukan kukinnosta pois kaikki vihreät osat. Huutele kukat kylmällä vedellä, laita ne teesihtiin ja anna hautua mukillisessa lähes kiehuvaa vettä muutaman minuutin ajan. Jos haluat teehen makeutta, voin lisätä esimerkiksi hunajaa.

Voikukkatee kuivatuista kukista :  Pane teelusikallinen kuivattua voikukkaa teekannuun,  per kupillinen vettä. Kaada päällä kiehuvaa vettä ja anna teen vetäytyä kymmenen minuuttia, siivilöi tee ja juo se kuumana. Jos haluat teehen makeutta, voit lisätä hiukan hunajaa. Maitoa ei voikukkateehen tule laittaa, sillä maidon proteiinit ja rasvat voivat reagoida voikukan ainesosien kanssa, mikä voi heikentää teen mahdollisia terveyshyötyjä ja vaikutuksia elimistössä. Voikukalla on diureettinen vaikutus (nestettä poistava, virtsan eritystä lisäävä), joten kannatta välttää illalla voikukkateen juomista, ettei yöllä joudu sen vuoksi käymään tavallista useammin vessassa. 

HUOMIOITAVAA !

Kerätessäsi luonnon omia yrttejä, muista kerätä puhtaalta paikalta, ilman myrkkyjä kasvaneita kasveja. Autoteiden varsia tulee välttää.

Pese tai huuhtele keräämäsi kasvit ötököiden ja pölyn poistamiseksi. Ötökät häipyvät yleensä itsekseen myös silloin, jos levität keräämäsi yritit ulos kuivumaan.

Selvitä, soveltuuko kyseinen yrtti käytössäsi olevien lääkkeiden kanssa. Jotkin luonnonyritit saattavat heikentää tai voimistaa lääkkeiden vaikutusta.

Uuden luonnonyrtin kokeilu, kannattaa aloittaa pienillä määrillä, mahdollisten allergioiden havaitsemiseksi, sekä muutoinkin itselleen yritin sopivuuden huomaamiseksi.

Myös yrttikohtaiset mahdolliset käyttömäärien  rajoitukset kannattaa huomioida, koska monet luonnollisetkin aineosta saattavat olla haitallisia ylen määrin käytettyinä.

Raskaana ollessa kannattaa myös aina ottaa selvää, onko jokin luonnonyrtti suositeltavaa käytettäviksi raskauden aikana.

Vanhat kansanviisaudet kertovat Universaaleista laeista

Jos Universaalit lait tuntuvat vierailta tai epäilee niiden todenperäisyyttä, vanhat viisaudet ovat oiva keino ymmärtää niitä oman arkemme, elämämme ja koko maailman tasolla. Universaalit lait ovat totuuksia, joiden olemassaoloa ja merkitystä ihmiset ovat ymmärtäneet jo kauan, vaikka niistä onkin alettu puhumaan nimityksellä Universaalit lait, enemmän vasta viimevuosien aikana. Ne ovat ikiaikaisia totuuksia, kaiken luodun ja olevan olemassaolosta, kiertokulusta, syistä ja seurauksista. Ne koskettavat niin aineellisen eli materialistisen,  kuin henkisenkin tason maailmaa. 

    

Jokaisen Universaalin lain sisältöön viittaavia viisauksia löytyy niin vanhoista viisausperinteistä, kuin myös ihan tavallisen kansan vanhoista sananlaskuista ja mietelauseista. Eikä tämä koske vain Suomea, vaan joka kansakunnalla on omat viisautensa. Huolimatta siitä, että aikoinaan matkustaminen on ollut huomattavasti nykyistä vähäisempää ja ihmiset ovat pysyneet usein koko elämänsä samoilla asuinalueillaan, monet eri kansakuntien viisaudet voivat vastat hyvinkin paljon toisiaan. Eri kansojen viisauksien samankaltaisuus on ymmärrettävää. Vaikka kulttuurit, ihmisten ulkoinen olemus ja toiminta, voivatkin pitää sisällään monenlaisia eroavaisuuksia, ei ihmisen ja luonnon perimmäinen olemus eroa toisistaan, eikä tunne alueellisia rajoja.

Vanhan kansan viisaudet eivät ole vain sanoja sanojen perään, vaan pitävät sisällään syvää ymmärrystä, jotka niin monesti nykypäivän kaiken kiireen ja materialismin keskellä saattavat unohtua. Viisautta jonka äärelle olisi hyvä pysähtyä, opettaa niitä myös uusille sukupolville ja punnita niitä oman elämän haasteiden kohdalla, löytäen niistä avaimia, joilla oivaltaa, miten vaikuttaa oman elämänsä ja koko maailman suuntaan. 

Ilmennyksen / Vetovoiman / Manifestoinnin laki (The Law of Manifestation) 

Ilmennyksen laki kertoo siitä, miten omat ajatuksemme, tunteemme, sanamme  ja tekomme saavat aikaan niitä asioita ja tapahtumia, joita elämässä kohtaamme. Sillä kaikki näkyvän maailman asiat ja tapahtumat, joita ihminen on saanut aikaan, ovat olemassa ensin ajatuksissa, tunteissa ja sanoissa. Vasta sen jälkeen ne ilmentyvät erilaisissa muodoissaan,  niin aineellisina kuin aineettominakin asioina ja tapahtumina. Missä on intentiomme, sen luomme todeksi.

Vanha sanonta "mitä kylvät sitä niität" vastaa hyvin Ilmennyksen lakia. Se kertoo mielen voimasta ja tietoisesta luomisesta.  Ajatuksemme ja toimintamme luovat ne tulokset jotka näemme käsiemme työnä, tapahtumina tai muissa kohtaamisiamme asioissa. Oli kyse sitten talon rakentamisesta, ystävyyssuhteista, muiden auttamisesta tai sodasta muita ihmisiä kohtaan, ne ovat saaneet alkunsa ajatuksen ja toiminnan kautta. (Tässä kohdin tulee kuitenkin muistaa, että kaikki ei Universaalien lakien mukaan tapahdu vain yhden elämän aikana, vaikka voimme useinkin huomata Ilmennyksen lain olemassaolon jo olemassa olevassa elämässämme.) 

Me emme myöskään yksin voi vaikuta siihen, millaiseksi elämämme ja maailma muodostuu, sillä universaali lait  eivät toteudu ainoastaan yksilötasolla, vaan ne ovat myös kollektiivisia ja kollektiivin voima on yksilön rinnalla suuri. Kollektiivin voima on helppo ymmärtää, jos ajattelemme niin massiivisia asioita, kuin esimerkiksi sota ja rauha. Kumpikaan niistä, ei toteutuisi yhden ihmisen päätöksellä. Niihin tarvitaan iso joukko ihmisiä, jotka lähtevät toteuttamaan samaa päämäärää. Henkilökohtaisessa elämässämme, meillä on kuitenkin mahdollisuus monin eri tavoin vaikuttaa siihen, millaiseksi elämämme muodostuu, sillä oman mielemme suunta muovaa elämämme seurauksia.

Heijastumisen / Vastaavuuden laki (The Law of Reflection) 

Heijastumisen laki on kuin peili, se kertoo niin itsestämme, kuin myös ihmisryhmistä ja kokonaisista yhteiskunnista. Se kertoo sisäisestä  maailmastamme, joka heijastuu ulkoiseen maailmaamme ja takaisin siitä, niin maallisessa toiminnassamme, kuin karman oppiläksyjenkin kautta. Elämämme ulkoiset olosuhteet heijastavat sisäisiä oppimisprosessejamme.

Tuttu vanha sanonta, "Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" kertoo siitä, että se, miten suhtaudumme muihin ihmisiin ja ympäristöömme, vastaa meille samoin tavoin. Jos kohtelet muita vihalla, saat vastaasi vihaa, jos roskaat ympäristöäsi, elät sen mukaisessa saastuneessa maailmassa ja samalla tämä saastunut ympäristösi ja maailma kertoo sinusta ja aiheuttaa sinulle itsellesi haittaa, ennemmin tai myöhemmin. Likaantunut ympäristö kertoo ajattelemattomuudestasi tai välinpitämättömyydestäsi ympäristöä ja luontoa kohtaan, se on peili sinusta itsestäsi.

Jos emme ole oppineet terveellä  tavalla rakastamaan ja kunnioittamaan itseämme, se heijastuu terveyteemme ja kohtaamme tilanteita ja ihmissuhteita, joissa joudumme yhä uudelleen, tämän oppimatta jäänen asian eteen, kunnes lopulta opimme kieltäytymään siitä, että annamme kohdella itseämme miten tahansa. Sama koskee kokonaisia kansakuntia. Myös sanonta, "Maailma on meidän näköisemme", kuvaakin hyvin heijastuksen lakia sen laajemmassa mittakaavassa ja jos pysähdyt miettimään, niin et voi olla huomaamatta, että tämä pitää täysin paikkansa.

Karman / Syyn ja seurauksen laki (The Law of Karma)

Karman lakia voisimme nimittää myös syyn ja seurauksen laiksi. Sana "karma" on peräisin sanskritin kielestä ja se tarkoittaa 'tekoa' tai 'toimintaa'. Karman lain mukaan on olemassa sekä hyvää, että huonoa karmaa, ja tekojemme seuraukset, palaavat aina meille lopulta takaisin. Hyvä karma lisää positiivista karmaa, huono karma johtaa haasteisiin. Karma ei kuitenkaan ole rangaistus, vaan se mahdollistaa ihmisen kasvun prosessia. 

Vanhoista sanalaskuista "Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää" ja "Rehellisyys maan perii" kuvaavat hyvin karman lakia. Ne kertovat siitä, että toiminnallamme on aina seurauksensa ja ne palaavat takaisin ennemmin tai myöhemmin, jossakin muodossaan. Rehellisyys ja auttavaisuus saa jo tässä elämässä aikaan arvostusta, hyvää mieltä ja maailman muuttumista edes paremmaksi paikaksi. Epärehellisyys ja rikollisuus aiheuttavat epävarmuutta, huolta, pelkoa kiinni jäämisestä ja niin tapahtuessa, myös epäluottamusta, ihmissuhteiden kariutumista, rahallista menetystä tai vääryyden suuruuden ja vakavuuden mukaan myös vankeusrangaistuksia.

Jos viljelemme ja syömme puhdasta ravintoa, se edistää terveyttä. Epäpuhdas, kemikaaleilla suuremman voiton saamiseksi kasvatettu ravinto aiheuttaa sairauksia. Karman lain vaikutuksia voi oivaltaa elämässä yksilöiden elämän ruohonjuuritasolta, yhteiskuntiin ja koko maailmaa koskeviin tapahtumiin ja päätöksin asti. 

Pysyvyyden / Tasapainon laki (The Law of Permanence) 

Pysyvyyden laki kuvaa sitä miten energiaa ei voi hävittää, eikä luoda tyhjästä, vaan se vain muuttaa muotoaan. Kaikki oleva on myös energiaa ja energian määrä on vakio. Mitään ei ole olemassa ilman energiaa. Ei näkyvää, eikä viiden maallisen aistimme kanssa näkymätöntä. Kiinteää ainettakaan ei voi olla ilman energiaa. Jos tätä on vaikeaa ymmärtää, voi ajatella energian olemassaoloa vain vaikka alkuaineiden, atomien ja molekyylien kautta. Eri alkuaineiden atomit sisältävät positiivisen varauksen omaavia protoneja ja negatiivisen varauksen omaavia elektroneja ja elektronien sitoutumisen kautta toisiin atomeihin muodostuu näkyviä olomuotoja, kiviä, kasveja, ihmisiä, taloja ja erilaisia esineitä. Ihminenkään ei kuitenkaan ole oleva olento, vain näin yhdistyneiden atomien kautta. Tarvitaan myös elämän energia, voima, joka mahdollistaa fyysisen ruumiin elävän elämän. Voima, joka ei katoa edes fyysisen ruumiin jo rapistuessa ja lakatessa toimintansa.

Tunnettu sanonta "Ei mitään uutta auringon alla", viitta siihen, että vaikka asiat ulkoisesti näyttävät muuttuvat, mikään ei kuitenkaan ole syntynyt tyhjästä tai katoa kokonaan. Kun puu kaadetaan ja poltetaan, se muuttuu lämmöksi, savuksi ja tuhkaksi. Kun elävä olento tai kasvit kuolevat, ne päätyvät pieneliöiden ravinnoksi, ravitsevat maata ja luovat sen kautta uutta elämää.  Pysyvyyden laki pitää sisällään sen tosiasian, että mikään ei todella katoa tai synny tyhjästä, vaan kaikki on osa jatkuvaa kiertokulkua.

Myös sanonta "Totuus ei pala tulessakaan" kuvaa pysyvyyden lakia. Totuus on aina totuus, vaikka sitä kuinka yrittäisi kiertää tai piilotella valheisiin.  Samaa viisautta voidaan soveltaa ajatukseen sielusta. Sen olemus on muuttumaton ja jumalallinen, vaikka maallinen fyysinen ihminen olisikin kiintynyt maallisiin asioihin niin voimakkaasti, että antaisikin egonsa kielteisten viettien hallita toimintaansa. Sielu ei myöskään katoa, ihmisen kohdatessa fyysisen maallisen kuolemansa, vaan jatkaa olemassaoloaan, siirtyäkseen seuraavaan vaiheeseen omalla kasvun polullaan.

Vastakohtaisen ilmaisun / Polarisuuden laki (The Law of Opposite Expression)

Kaikkialla elämässämme näemme vastakohtaisuuksia. On kuuma ja kylmä, yö ja päivä, syntymä ja kuolema tai sota ja rauha. On hyvä ja paha, hiljaisuus ja ääni, hyökkäys ja puolustus, rakkaus ja pelko tai kaunis ja ruma. Näiden asioiden kautta vastakohtaisuuksia on helppo ymmärtää. Vastakohtaisuuden laki pitää kuitenkin sisällään paljon muutakin ja monissa asioissa voimme huomata, miten vastakohtaisuudet myös vetävät puoleensa toisiaan. Feminiini - maskuliini on hyvä esimerkki tästä. Voimme havaita myös, miten erilaiset aatesuunnat ja ideologiat saavat aikaan vastakkaisia aatesuuntia ja miten nämä kaksi vastakkaista voimaa vetävät toisiaan puoleensa ja saavat kohtaamaan yhä uudelleen toisensa. Ilman vastakkaista, ilman vertailukohtaa, ei olisi mahdollista ymmärtää jonkin olevan todellista syvempää olemuksellista puolta. Lyhyyttä ei voisi tiedostaa lyhyeksi, jos ei olisi pitkää, eikä vaurautta vauraudeksi ilman köyhyyttä. Vastakkaisten asioiden kautta, voi löytää olemuspuolia, jotka mahdollistavat ymmärtämään asioiden syvempää merkitystä. 

 

Sanonta  "Ei niin pahaa, etteikö jotain hyvääkin" kertoo siitä, että jokaisessa negatiivisessa tai vaikeassa tilanteessa on myös vastakkaisia ominaisuuksia, jotain positiivista ja hyvää. Joskus tuota ajatusta voi olla vaikea ymmärtää ja hyväksyä, mutta jos katsomme asioiden merkitystä karman lain kautta, on vaikeillakin tapahtumilla jokin oleellinen merkitys sielumme kasvun polulla. Esimerkiksi ihmisen saadessa rangaistuksen vääristä teoistaan, on selvää että se pitää sisällään opin, ettei vääryys lopultakaan kannata. Näin ihmisen on mahdollista tämän kokemuksensa kautta viisastua ja muuttaa toimintaansa, sillä niinkuin tiedämme, on tosiasia, että monesti ihmiset oppivat vasta "kantapään kautta" eli virheidensä myötä. Virheet ovat silloin tuottaneet ihmiselle palveluksen, opin kautta on syntynyt muutos, ettei toista enää samoja virheitä.

Vakavien onnettomuuksien, sotien tai suurien luonnonkatastrofien kohdalla voi olla vaikea löytää mitään hyvää. Tulee kuitenkin muistaa karman merkitys. Se, että ihminen saattaa tarkoituksella syntyä esimerkiksi maahan, jossa tule kokemaan omakohtaisesti niitä raskaita kokemuksia, joita on itse aikaisemmassa elämässään muille aiheuttanut. Sielu tarvitsee näitä vastakkaisia kokemuksia, jotta se voi "peilata" itseään. Ilman vastakohdan kokemista, ei voi ymmärtää riittävästi sitä mikä kaikki on olevaa, sitä miten vastakkainen puoli kokee tapahtumat. Ne auttavat sielua ymmärtämään omaa luontoaan, kehittymään ja lopulta oivaltamaan oman yhteytensä suurempaan kokonaisuuteen. 

Syklien / rytmin laki (The Law of Cycles)

Syklien eli rytmin lakiin liittyy niin vuodenajat, syntymän ja kuoleman kiertokulku, vuoroveden liikkeet, kasvin kasvu tuottaa siemeniä ja hedelmää, työn ja levon vuorottelu, hengitys sisään ja ulos, sydämen syke, sielun eri inkarnaatiot, elämänvoiman määrä ihmisellä elämänkaaren aikana tai planeettojen kulku universumin kaikkeudessa.

Sanonta "Aika parantaa haavat" kertoo myös syklisyydestä. Jokaisella vaiheella elämässä on oma aikansa ja paikkansa. Vaikka jokin aikakausi loppuu ja jättäisi jälkeensä haavan, joko fyysisen tai henkisen tai myös kuolemaa, aika muuttaa sitä ja tilalle syntyy uutta. Oli kyse sitten ihmisestä, eläimestä tai kasvista, elämän kiertokulkuun liittyy aina syntymä, kasvu ja kuolema, joka mahdollista uuden syntymisen. Eikä tämä koske vain elollisiksi ajattelemiamme olevaisia. Kalliotkin muodostuvat ja murenevat aikojen kuluessa. Tuulet syntyvät ja laantuvat. Syklisyyttä voimme löytää myös henkisellä tasolla, emmekä vain aineellisesta maailmasta. Siitä kertoo esimerkiksi uuden oppiminen, muutoksen hyväksyminen ja lopulta sen sisäistäminen osaksi omaa itseään.

Ajatuksen laki (The Law of Thought)

Kaikki oleva on lähtöisin ajatuksesta. Ajatustemme kautta me luomme kaiken aikaa ympärillämme olevaa todellisuutta. Ajatuksesta lähtee liikkeelle niin sanat kuin teotkin. Tunteemme pitävät sisällään ajatuksia. Ajatukset itsessään ovat jo energiaa ja ajatusten muuttuessa sanoiksi ja teoiksi me vaikutamme yhä voimakkaammin myös toisiimme. Niiden kautta voidaan hallita ja manipuloida, mutta niiden kautta voidaan saada myös aikaan ymmärrystä, hyvää ja rakkaudellista. Ajatuksen ja mielen voima on valtava, paljon suurempi kuin tulemme edes ajatelleeksi. Ajatukset vaikuttavat jopa terveyteemme, sillä ajatukset saavat elimistössä aikaan esimerkiksi erilaisten hormoninen muodostumista, tunnetiloja, verenpaineen vaihtelua, lihasjännitystä tai unettomuutta.

Tämä pieni teen tahrima, teepussista irrotettu lipuke, on ollut minulla yli 20 vuotta, eteisen seinällä olevassa ilmoitustaulussa ja muistuttaa edelleen ajatuksen voimasta.

"Hiljaa hyvä tulee" tai "Missä mieli, siinä taito" kertoo ajatuksen ja mielen voimasta. Ajatukset ohjaavat meitä kohti päämääriämme. Ajatusten kautta käymme läpi niitä asioita, mitä voisimme luoda ja saavuttaa. Siksi ajatukset muovaavat todellisuuttamme. Ajatustemme kautta vedämme puoleemme niitä asioita, mihin energiaa kohdistamme ja siksi on tärkeää pitää huolta omista ajatuksistaan. Kun uskomme ajatuksiimme ja asiaamme, se motivoi meitä yhä enemmän ja vie meitä kohti päämäärää, vaikka sen saavuttaminen veisikin oman aikansa. Ajatustemme tarkkailulla on tärkeä merkityksensä myös siksi, että herkästi aistivat ihmiset ja tiedostamaton puoli itsessämme, useinkin tunnistavat ajatustemme energiat. Myös eläimet ovat herkkiä aistimaan ajatuksemme ja tunnetilamme, vaikka emme ulkoisesti osoittaisikaan sitä mitä koemme. 

Rakkauden laki (The Law of Love)

Rakkaus on asia mikä ymmärretään niin monin tavoin ja niin usein väärin. Kun sanomme rakastavamme jotain tai jotakuta, se yleensä pitää sisällään myös odotuksia ja vaatimuksia ja rakkaus on ehdollistettu omien toiveiden täyttymisellä.

Mitä sitten on todellinen rakkaus. Se on universumin tärkein energiaa, joka ei pidä sisällään itsekkyyttä, ei fyysisen nautinnon itselleen etsimistä, ei tuomitse tai etsi toisesta pahaa. Se on kykyä nähdä ulkokuoren taakse ja rakastaa sitä sielua, joka on jokaisessa luodussa, jonka kautta me kaikki olemme yhtä. Todellinen rakkaus on on yhteenkuuluvaisuutta, arvostusta,  ja hyvän löytämistä niin itsestään, kuin kaikesta ja jokaisesta muustakin olevasta.  Rakkauden tunteesta syntyy auttaminen, sovinto, rauha, yhteistyö ja kunnioitus. Todellinen rakkaus ei koskaan vahingoita.

Sanonnat "Yhdessä ollaan vahvempia" ja "Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja jaettu suru on puolikas suru",  kertovat yhteenkuuluvaisuudesta ja rakkauden laista. Ne kertovat halusta jakaa hyvää, sekä myös elämän vaikeita hetkiä, lohduttaa toista kärsimyksessä. Ne kertovat epäitsekkyydestä ja aidosta välittämisestä. "Rakkaus ei pitkästy matkaa eikä huonoa tietä", kertoo siitä, että todellinen rakkaus kestää myös vastoinkäymiset ja vaikeudet.

•  

Auttamisen laki (The Law of Help)

Meidän jokaisen tulisi tuntea velvollisuutta auttaa hädässä olevia lähimmäisiämme ja myös ympäristöämme kykyjemme mukaan. Maallisella tasolla avun antaminen voi olla joko aineellista tai henkistä. Se voi vastata pyydettyyn apuun tai sitä voi toteuttaa myös kenenkään pyytämättä. Meidän on mahdollista pyytää apua myös korkeammilta voimilta, esimerkiksi ajatuksen,  meditaation tai rukoilun kautta. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei saatu apu ole aina sitä, mitä olemme pyytäneet, sillä auttamiseen liittyy esimerkiksi karmalliset rajoitteet, jotka meidän tulee kohdata. Karman lain kautta, auttaessasi muita, kasvatat samalla omaa hyvää karmaasi.

Tuttu lause, "Kaveria ei jätetä" kuvastaa auttamisen lain ydintä. Ketään ei jätetä yksin, vaan pysytään rinnalla, toista tukien, ilman itsekästä motiivia. "Kolkuttakaa ja teille avataan" on lähtöisin Raamatusta ja kertoo oma-aloitteisesta avun pyytämisestä ja sen saamisesta Jumalan huolenpitona ihmisestä. Kyseisen sanonnan voidaan ajatella kuvaavan myös kärsivällisyyttä, pyrkiä löytämään ratkaisu olemassa oleviin ongelmiin, ja kolkuttaa ratkaisun avaimia yhä uudelleen, kunnes löytää juuri sen oikean.

Puheen laki (The Law of Speech)

Puheen laki liittyy ajatuksiin, sillä puhetta edeltävät aina ajatukset. Siksi puhe on ajatustakin voimallisempaa. Ajatus on energiaa, mutta niiden saattaminen kirjoitetuiksi tai puhutuksi sanoiksi, antavat niille vielä voimallisemman muodon, jotka jokainen  näkevä tai kuuleva pystyy maallisin aistein havaitsemaan. Sanoilla on valtava voima. Niillä on jaettu tietoa ja viisautta, saatu aikaan niin ymmärrystä, rauhaa, toivoa kuin lohtua, mutta myös ihmisiä ja kokonaisia kansakuntia toisiaan vastaan ja valheellisilla ja vääristellyillä sanoilla  ihmisiä mitä hirvittävimpiin tekoihin.

                                                       

Sanonta "Puhu totta, mutta älä katkerasti" kertoo sanojen luomasta voimasta ja energiasta.  Siitä miten merkitys ja sanojen vaikutus muuttuu sen mukaan, miten ne on sanottu. Saman asian voi sanoa monin eri tavoin. Rakkaudellisesti, lempeästi ja totuudellisesti kerrotut sanat luovat positiivisuutta, valheelliset, vihaiset ja loukkaavat sanat negatiivisuutta. 

Symbolien laki (The Law of Symbols)

Kaikkialla ympärillämme on symboliikkaa. Ne ovat kieli, jotka ilman sanoja rakentavat yhteyden ymmärrykseemme ja alitajuntaamme. Kaikkialla ympärillämme näemme ihmisen luomaa symboliikka, kirjaimia, numeroita tai vaikka liikennemerkkejä. Luonto itsessään on täynnä symboleita, jotka ohjaavat meitä ymmärtämään elämän syvempiä rytmejä ja yhteyksiä. Perhosen voidaan ajatella kuvaavan muutosta ja kehityksen kiertokulkua. Munasta tulee toukka ja toukasta, perhonen, kunnes sen aika on muuttua jälleen uudenlaiseksi energiaksi. Tai vaha suuri tammi, joka kuvaa vakautta. Miten sen vahvat juuret ovat syvällä Äiti maassa, joka ravitse sen kasvua ja latvus kohti valoa, kuin edustaen henkistä kasvua kohti jumalallista korkeutta.

                                          

Sanonta "Tähdet näyttävät tien pimeässä", kertoo luonnon taidokkaasta luomisesta, tarkoituksenmukaisuudesta ja symboliikasta. Tähtien symboliikka pimeydessä valonlähteinä kertoo toivosta, miten ei koskaan ole niin pimeää, ettei olisi myös toivoa, jos sen vain haluaa nähdä. Tähtien voidaan ajatella symboloivan myös ohjausta, sillä lintujen lailla, ihminenkin on käyttänyt tähtiä apunaan navigoinnissa omilla matkoillaan maailman ääreltä toiseen. Symboliikka toimii siltana tietoisen mielen ja alitajunnan välillä, ohjaamalla siten intuitiotamme ja henkistä kehitystämme.

Kehityksen laki (The Law of Progress)

Kehityksen laki kertoo muutoksesta. Kaikki oleva pitää sisällään energiaa ja energia on jatkuvassa liikkeessä ja muuntumisen tilassa. Siten myös kaikki tapahtumat, asiat ja olennot ovat jatkuvassa muutoksessa. Synnymme, kasvamme ja vanhenemme. Ihmissuhteet alkavat, kehittyvät ja muuttuvat. Tunteet ovat jatkuvassa muutoksessa eri tilanteiden ja ymmärryksemme tason mukaan. Muutos voi olla kehittyvää tai taantuvaa ja meillä on mahdollisuus vapaan tahtomme kautta vaikuttaa siihen, mikä kehityksen suunta tulee olemaan. Ympäristömmekin muuntuu kaiken aikaa, niin ihmisen vaikutuksesta kuin myös ilman sitä.  

Vanhat sanonnat "Jokainen on oman onnensa seppä", "Kukaan ei ole seppä syntyessään" tai " Harjoitus tekee mestarin" kertoo siitä miten meillä on mahdollista vaikuttaa muutoksen suuntaan ja miten tiedot, taidot ja viisaus kasvavat kokemuksen myötä. Fyysisinä ja henkisinä olentoina kehitymme kaiken aikaa. Kun maallinen elämämme päättyy, sielumme jatkaa kehitystään uuden elämän kautta.

                                                                    *****

Universaalit lait kertovat oikeudenmukaisuudesta. Meillä on vapaa tahto, mutta kukaan ei lopulta jää  ilman sitä päämäärää, mitä voisimme sanoa valautumiseksi. Kokemustemme ja haasteidemme kautta, jokainen, vaikka se veisi kuinka monta elämää tahansa, lopulta löytää takaisin siihen yhteyteen, josta olemme lähtöisin ja jossa vihdoin kaikki olemme yhtä.

(r-ejsp)