Oletko vapaa vai koetko yhteiskuntajärjestelmässä sellaisia epäkohtia, jotka tunnet kahlitsevina ja jotka tulisi ehdottomasti saada muuttumaan ? Koetko olevasi järjestelmän pelinappula, jossa ihmisen tarkoitus ja henkinen ulottuvuus unohtuu ? Kaipaatko enemmän materialistista vai henkistä vapautta, vai katsotko, että niiden tulisi kulkea käsikädessä ?
Viimeisen vuorokauden aikana on eräässä Facebookissa olevassa ketjussa ollut mielenkiitoista keskustelua siitä, mitä tarkoittaa olla "vapaa", mitä tarkoittaa "kotiin paluu" tai mitä on "järjestelmän orjuus". Miten vapauden voisi saavuttaa ja onko vapaus ulkoista vai myös sisäistä ?
Mitä on vapaus ? Olemmeko "järjestelmän orjia" ?
Jo sana "vapaus" itsessään on asia, jonka ihmiset käsittävät eri tavoin. Ajatus vapauden merkityksestä vaihtelee huomattavankin paljon, ihmisten erilaisten kokemusten, ympäristön olosuhteiden, toiveiden, uskomussuuntien ja ajatusmallien mukaan. Yhdelle se saattaa tarkoittaa nimenomaan sitä, ettei ole rangaistuseuraamuksena väärästä teosta vankilassa, toiselle vapautta on tehdä omia päätöksiä ja valintoja tai olla mahdollisimman riippumaton yhteiskuntajärjestelmästä. Kolmannelle, niinkuin itselleni, vapaus syvällisimmin on sitä, että kykenee henkisesti kehittymään sellaiselle tasolle, ettei enää joudu esimerkiksi karman seurauksena uusien oppiläksyjen eteen, vaan tietää, ymmärtää ja osaa toteuttaa riittävästi rakkauden lakia. Jollekin todellinen vapaus saattaa tarkoittaa sitä, että olisi maallisessa elämässään täysin riippumaton muista. Mikään näistä tavoista ajatella vapautta, ei kuitenkaan ole väärä tai vähempiarvoinen, vaan ainoastaan erilainen ja katsottu erilaisista toiveista ja lähtökohdista käsin.
Hyvin monesti ajattelemme vapauden tarkoittavan ihmisen maallista tai konkreettista, materialistista vapautta. Oikeutta valita asuinpaikkansa, kulkea vapaasti minne haluaa, tehdä työtä jota haluaa, päättää itse mihin käyttää omaa varallisuuttaan. Maallisen vapauteen kuuluu myös sanavapaus tai vapaus valita uskontonsa, olla oma itsensä, ilman että meitä yritetään pakottaa johonkin tiettyyn muotiin, vaikka niissä onkin kyse jo enemmänkin myös ihmisen henkisestä aspektista. Mitään edellä mainittuja vapauksia meillä ei kuitenkaan ole lainkaan niin paljon kuin monesti kuvittelemme olevan. Niin media, kuin meitä johtavat ihmiset, työntävät jatkuvasti erilaisia ajatusmalleja ja ideologioita vaikuttaakseen ihmisten mieliin ja toimintaan. Yhteiskuntajärjestelmän pyöriminen ja pyörittäminen edellyttää ihmisille monia erilaisia pakkoja ja "pakkoja", niitä, jotka tiedostamme ja myös niitä, joita hyvin monet meistä eivät tiedosta.
Olemmeko siis pakotetusti vai vapaaehtoisesti osana järjestelmää, emmekä vapaita ? Uskon että oikeastaan meistä jokainen on molempia. Ehkä vain sellainen ihminen, joka lakkaisi täydellisesti osallistumasta yhteiskuntaan, käyttämästä mitään yhteiskunnan palveluja, eikä myöskään riko sellaisia yhteiskunnan sääntöjä, joiden seurauksena joutuisi väkisinkin esimerkiksi yhteiskuntajärjestelmän tuomittavaksi oikeusjärjestelmän kautta, vois sanoa olevansa aidosti vapaa ja itsensä herra, vaikka häntäkin toki sitoo siitä huolimatta normaalit elämän ja luonnon järjestelmän lait. Voimme kieltäytyä joistain yhteiskunnan vaatimuksista, oman päätöksemme mukaisesti, mutta kuitenkin, niin kauan kuin käytämme joitain yhteiskunnan palveluja tai saamme tai otamme elantomme ja varamme yhteiskuntajärjestelmän kautta, työnteon kautta tai erilaisia tukina, olemme kiinni vallitsevassa yhteiskuntajärjestelmässä ja olemme itse valinneet olla osa sitä järjestelmää, olla olematta aidosti vapaita. Vai tarkoittaako se sitä ettei olisi aidosti vapaa, senkin käsitämme varmasti eri tavoin. Siitä, mitä hyvä tai haitallisia tekijöitä sisältyy siihen että on osana järjestelmää, on lukemattomia ja niin myös monia mielipiteitä ja siitä voisi kirjoittaa paljonkin, mutta en nyt lähde siihen, ainakaan tässä kirjoituksessani, ihan jo kirjoitusmäärän vuoksi.
Henkinen vai materialistinen vapaus ?
Ihmisessä on kaksi eri olemuspuolta, niin fyysinen kuin henkinenkin. Itse en usko, että kumpikaan voi kehittyä kohti todellista vapautta ilman toistaan. Sisäinen eli henkinen vapaus vaatii sitä, että ihmisen kykenee ymmärtämään ja hyväksymään maallisen materialistisen eli ulkoisen elämänsä. Maalliseen elämäänsä ja arkeensa syvästi tyytymättömän on vaikeaa saavuttaa henkistä tasapainoa ja vapautta. Materialistinenkaan asioiden järjestyksessä olo ja suuri vaurauden määrä ei takaa henkistä hyvinvointia.
Meidän tulisikin oppia elämään fyysis-henkisenä kokonaisuutena, molemmat puolet huomioiden. Kyetä irtautumaan niistä ihmisen mielihaluista, jotka maailmassa aiheuttaa paljon kärsimystä ja pahaa, vallanhalu, materialismi, ahneus, muiden riistäminen.
Mitä tarkoittaa kotiinpaluu ?
Kotiinpaluu on sana josta moni, ainakin tietoista henkistä tietä kulkeva, on varmasti kuullut puhuttavan. Eikä vältättämättä vain liittyen "Kotiinpaluu heimoon", jonka päämääränä heidän kotisivujen mukaan on seuraava : "Kotiinpaluu Ry:n tarkoituksena on luoda koko Suomen laajuinen, voimakas, rakastava, viisas, elinvoimainen, omavarainen, terve, luonnonmukainen sekä kaikkea elämää arvostava yhteisö".
Kotiinpaluu on myös esimerkiksi Kabat-Zinn Jonin kirja "Kotiinpaluu-108 oppia tietoisesta läsnäolosta", joka perustuu mindfulness oppeihin, jotka auttavat ihmistä keskittymään tähän hetkeen, sekä löytämään tyytyväisyyden ja rauhan tunteen olosuhteista riippumatta". Kotiinpaluu sanaan olen törmännyt myös meditoinnissa, joihn liittyen olen osallistunut useitakin kertoja, yhdessä monien muiden ihmisten kanssa, yhteiseen Kotiinpaluu-meditaatioon.
Kotiinpaluunkin määrittelemä, mitä sillä tarkoitellaan, vaihtelee, eikä niistäkään määritelmistä mikään ole väärä tai toistaan huonompi.
Jollekin kotiinpaluu voi tarkoittaa muuttoa synnynseuduilleen ja jollekin sitä, että voi elää maallista fyysistä elämää itsellisenä ihmisenä, irrallaan yhteiskunnan pakottavista järjestelmistä. Itselleni kotiinpaluu tarkoittaa myös sitä, että kasvaa henkisesti niin, että lopulta on mahdollista irtautua elämänkierrosta, koska on oppinut kaiken tarvittavan. Uskon siis jälleensyntymään.
Todellisen vapauden uskon olevan jokaisessa ihmisessä itsessään oleva kosmisen viisauden, jonka ymmärtäminen saa ihmisen myös toimimaan rakkauden lain mukaisesti. Tie siihen tulee vain löytää ja lähteä tietoisesti kulkemana sitä pitkin. Sillä viisaasti toimijan katsoessa peiliin, sieltä katsoo, ei vain fyysinen ihminen, vaan myös jumalallinen tieto, viisaus ja tie vapauteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti