Vihattu ja rakastettu ego
Tarvitsemmeko egoa ? Mitä sinä ajattelet egon tarkoittavan ? Ego on käsite josta on hyvin monenlaisia näkemyksiä. Jotkut ajattelevat, että ego on vain kielteinen asia ja negatiivisia ominaisuuksia ja josta siksi tulisi päästä kokonaan eroon. Jotkut jakavat egon useampaan osaan. Sana 'ego' on latinaa ja tarkoittaa 'minä'', onko minä ja minuus siis paha ja siitä pitäisi pyrkiä erilleen. Kyse on henkisestä kasvusta ja maallisen ihmisen haitallisista ajatus ja toimintamalleista irrottautumisesta, kasvaminen niistä erilleen niin, että mahdollisimman puhtaasti toteuttaisi, yhden lakia, rakkauden lakia.
Maallisen fyysisen ihmisen ego on yksilöllinen ihminen "minä", joka ilmentää itseään niiden objektiivisten ja subjektiivisten kokemustensa kautta, jotka ovat häntä omalla elämänmatkallaan muokanneet. Elämänkokemukset saattavat tehdä jostain ihmisestä ylpeän, turhamaisen ja itsekeskeisen, jolloin ego hallitsee ihmistä haitallisella tavalla. Nöyrä ja tasapainoinen ego on hyvä ja tärkeä kumppani elämän tiellä ja henkisellä tiellä kasvamisessa.
Millainen on suuren egon omaava ihminen, millainen hän, jolla on pieni ego ?
Jos meiltä kysytään mitä ominaisuuksia egoon liittyy, ajattelemme useimmiten suuren egon omaavaa ihmistä, joka on itsekäs ja omaa narsistisia piirteitä, on empatiakyvytön oman edun tavoittelija, joka ei piittaa muille aiheuttamistaan kärsimyksistä. Suuren egon omaava ihminen kuvittelee olevansa muita viisaampi ja parempi. Hänellä on kyvyttömyyttä nähdä omia virheitään tai väärässä oloaan, saati myöntää niitä, kritiikin kestämättömyyttä ja muiden huomiointia vain jos siitä on itselleen hyötyä. Suuren egon omaavalla ihmisellä on useita negatiivisia luonteenpiirteitä.
Millainen ego sitten on ihmisellä, joka on noiden kielteisten luonteenpiirteiden vastakohta. Hänellä on varmasti hyvin pieni ego. Hän on epäitsekäs ja uhrautuu muiden puolesta, eikä hänellä ole tarvetta korostaa itseään. Hyveeltä kuulostavia ominaisuuksia. Hän kuitenkin näkee itsensä monesti muita huonompana ja on heikko itsetunnoltaan, etsii alati virheitä itsestään ja syyttää itseään eteen tulleista ongelmista. Todellisuudessa, niin iso kuin pienikin ego, ovat molemmat piirteitä, joissa ihminen tarvitsee henkistä kasvua.
Jos ajattelemme rehellisesti, joskus meistä jokainen sortuu enemmän tai vähemmän johonkin näistä suuren tai pienen egon ominaisuuksista tavalla, joka ei ole hyväksi itsellemme tai joillekin toisille ihmisille, eläimille tai ympäristölle.
Onko vain suuri ego huono asia ? Epätasapainossa oleva ego aiheuttaa kärsimystä.
Sekä pienestä että suuresta egosta kärsii asianomainen itse, sekä myös hänen läheisensä. Monesti ajattelemme että suuren egon omaava ihminen on niin itsekeskeinen, että hän varmasti kylpee omassa hyvyyden ja viisauden tunteessaan ja että hän tuskin kärsii näistä omista piirteistään. Totuus on kuitenkin se, että sisimmässään hänkin kärsii, vaikkakin tavalla, joista helposti ajattelemme että se on itse aiheutettua ja siten myös ansaittua. Hän kärsii siitä, että muut eivät tunnu ymmärtävän ja arvostavan hänen suuruuttaan ja siitä, että näiden piirteiden takana on jotain syvempää, ehkä tiedostamatontakin pelkoa huonommuudesta ja hyväksymättömyydestä, ongelmia ja traumoja, joiden vuoksi suuren egon piirteet ovat syntyneet ja joita hänen on vaikeaa, jopa mahdotonta käsitellä. Hän kärsii siitä tunteesta, että pelkää asemansa menettämistä.
Olisiko meidän hyvä päästä eroon kaikista negatiivisiksi luokittelemistamme luonteenpiirteistä ?
Äkkiseltään ajateltuna jokin luonteenpiirre saattaa tuntua lähinnä haitalliselta ominaisuudelta, mutta tarkemmin asiaa ajateltuna siitä voi löytää muitakin puolia. Ajatellaan vaikka itsekkyyttä, ihmisen piirrettä, jota pidetään usein hyvin mustavalkoisesti huonona ominaisuutena. Itsekäs ihminen haluaa ja ottaa itselleen haluamiaan asioita, vaikka muiden kustannuksella. Tarvitsemmeko siis itsekkyyttä, joka aiheuttaa maailmassa niin paljon pahaa ja kärsimystä ? Kyllä, me tarvitsemme itsekkyyttä, mutta terveellisissä määrin, haitallisen siitä tekee sen liiallisuus tai vähyys. Terve itsekkyys on osa selviytymistämme. Ilman minkäänlaista itsekkyyttä antaisimme kaiken enemmän tarvitseville, jolloin itse jäisimme lopulta vaille jopa elämän perusedellytyksiä, lämpöä ja ravintoa. Liiallinen epäitsekkyys ei osaa laittaa rajoja ja ihminen uuvuttaa itsensä loppuun empatialla ja muiden puolesta uhrautumisella.
Ego, osa maallista minuuttamme
Ego on osa maallista ihmistä, se on osa minuuttamme. Egolle joka pyrkii ylentämään tai alentamaan oman ihmisensä tai muita, ei pidä antaa ylivaltaa, vaan siitä tulee pyrkiä rakentamaan tasapainoinen, yksilöllisen sekä yhteisöllisen ihmisen palvelija.
Egon tulee olla meidän työkalumme, eikä meidän egomme työkaluja. Työkalu, jonka avulla voimme kokea elämässämme niitä asioita, jota meidän tulee kohdata, voidaksemme kasvaa kohti sitä päämäärää, jossa lopulta voimme vapautua keskeneräisyydestämme. Tasapainoisen egon ja ymmärryksen kautta, meidän on mahdollista lopulta vapautua egon kahleista ja lopulta sulautua osaksi sitä mistä olemme lähtöisin, osaksi kosmista valoa, jumalallista voimaa, alkulähdettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti